Wikimatkoista
Australia
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Edustuksellinen demokratia, perustuslaillinen monarkia, liittovaltioView and modify data on Wikidata
Valuutta
Australian dollariView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
7 692 024 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
26 473 055 ()View and modify data on Wikidata
Kielet
australianenglanti, auslanView and modify data on Wikidata
Sähkö
230 V (50 Hz), AS/NZS 3112
Suuntanumero
+61View and modify data on Wikidata
Hätänumero
000View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.auView and modify data on Wikidata
Aikavyöhyke
UTC+10 (normaaliaika)View and modify data on Wikidata
Liikenne
vasemmanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
Kartta

Australia [1] sijaitsee Oseaniassa.

Alueet[muokkaa]

Osavaltiot[muokkaa]

Australian osavaltiot

Territoriot[muokkaa]

Kaupungit[muokkaa]

Näe ja koe[muokkaa]

Koska Australian manner on ollut erillään muista mantereista, siellä on kehittynyt omanlaisensa eläimistö ja kasvisto. Australiassa asuu mm. koalat, kengurut, vompatit, vesinokkaeläimet ja emut.

  • Iso Valliriutta, maailman suurin koralliriutta
  • Uluru, aboriginaalien vuori
  • Villieläinhoitolat
  • Kakadun kansallispuisto
  • Nitmilukun kansallispuisto
  • Mount Kosciuszko

Ymmärrä[muokkaa]

Aborginaalit[muokkaa]

Didgeridoo on aboriginaalien kehittämä soitin

Australiassa on elänyt ihmisiä jo 40 000 - 50 000 vuotta sitten. Heidän jälkeläisiä kutsutaan aborginaaleiksi. Aboriginaaleilla oli vain primitiivisiä lähitaisteluaseita eivätkä he harrastaneet viljelyä tai kotieläinten pitoa, kun eurooppalaiset saapuivat Australiaan 1600-luvulla. Euroopasta tulleet uudisasukkaat syrjäyttivät aborginaalit ja ottivat näiden käyttämiä maita haltuunsa. Aborginaaleja kohdeltiin muutenkin huonosti ja niiden lukumäärä väheni merkittävästi.

Nykyään aborginaaleja on puolisen miljoonaa. Heillä on muita kehnompi koulutus, enemmän työttömyyttä ja huonompi palkka. Lisäksi he kokevat enemmän köyhyyttä, sairauksia ja alkoholismia kuin muut Australian asukkaat. Heitä elää sekä kaupungeissa että syrjemmässä, jossa harjoitetaan jonkin verran perinteisiä elintapoja. Australia maksaa kuukausittaista elatusmaksua aboriginaaleille. Lisäksi Australiassa on aboriginaalien alueita, jonne ei muut pääse ilman lupaa.

Ilmasto[muokkaa]

Australian pohjoinen alue on kuuma ja trooppinen, kun taas etelässä on lauhkeampaa. Maan keskiosa on kuiva.

Tule[muokkaa]

Kaikki paitsi Uusi-Seelantilaiset tarvitsevat viisumin Australiaan. Suomalaiset ja muut EU-maiden kansalaiset voivat kuitenkin käyttää eVisitor-viisumia [2], jonka voi anoa netistä ilmaiseksi ja joka myönnetään yleensä alle päivässä.

Lentokoneella[muokkaa]

Helsingistä ei ole suoria lentoja Australiaan. Yhdellä välilaskulla selviää lentämällä Finnairilla Hong Kongiin tai Bangkokiin ja jatkamalla esim. Qantasilla, mutta perinteinen (ja halvin) "kengurureitti" menee Lontoon ja Singaporn kautta.

Laivalla[muokkaa]

Marras-helmikuu on risteily-kausi, jolloin maahan saapuu noin 10 risteilyalusta. Voit saapua maahan laivalla ja lentää takaisin.

Holland America Line, Princess Cruises ja Royal Caribbean tarjoavat risteilyjä valtameren yli Amerikkaan.

Liiku[muokkaa]

Aavikossa on pitkä matka jopa seuraavaan bensa-asemaa

Australia on todella iso maa. Karttaa katsomalla voisi erehtyä luulemaan, että vaikkapa Sydney ja Melbourne ovat toistensa naapureita, mutta etäisyyttä on lähes 900 km — yhtä paljon kuin Helsingistä Sodankylään! Matkaa Australian halki Perthista Sydneyhin on jo lähes 4000 km ja lentokin kestää viisi tuntia.

Lentokoneella[muokkaa]

Ainoa järkevä tapa liikkua nopeasti paikasta toiseen on siis lentäen. Qantas/Jetstarin [3] merkittävin kilpailija on Virgin Blue [4], mutta halpayhtiö Tiger Airways [5] tarjoaa joillain reiteillä ryanairmaisia hintoja (ja palvelua).

Junalla[muokkaa]

Junaverkko on melko harva, hidas ja kallis. Great Southern Railwayn [6] Indian Pacific Sydneystä Perthiin (maailman pisin junarata Trans-Siperian jälkeen!) kestää neljä päivää, kun taas The Ghan reitillä Adelaid-Alice Springs-Darwi vaatii kaksi yötä. Sydney-Melbourne tai Sydney-Brisbane sujuu yhdessä yössä.

Puhu[muokkaa]

Australiassa puhutaan englantia.

Osta[muokkaa]

Australian valuutta on Australian dollari ($ tai A$). Yksi dollari koostu 100 sentistä (¢). Dollarin kurssi vaihtelee melko rajustikin, mutta tammikuussa 2010 A$1 on noin 0,60€. Setelit — kaikki värikkäitä ja muovisia — ovat 5, 10, 20, 50 ja 100 dollaria, kun taas muhkean kokoiset ja painoiset kolikot ovat 5, 10, 20, 50, $1 ja $2.

Rahanvaihtajia on melko harvassa ja vaihtokurssit heikonpuoleisia, joten rahan nostaminen automaatista on usein paras vaihtoehto. Jos käteistä pitää saada vaihdettua, parhaat kurssit saa usein kasinosta, joka löytyy kaikista isoista kaupungeista. Luottokortit (Visa/Master) kelpaavat lähes kaikkialla, tosin erityisesti Amexista veloitetaan usein 3% lisämaksu.

Hintataso[muokkaa]

Australian hintataso on melko sama kuin Euroopassa. Perusateriasta saa yleensä maksaa ainakin $10, punkka hostellissa on $20 pintaan ja hotellit alkaen $100/yö.

Syö[muokkaa]

Juo[muokkaa]

Australian kansallisjuoma on olut, joka osavaltiolla on omat paikallissuosikkinsa, eikä Fostersia pahemmin näy. Oluen hinta peruskuppilassa on $5 pintaan, puolet tuosta kaupassa. Sanasto vaihtelee villisti paikasta toiseen, mutta useimmissa paikoissa pot on pieni olut (285 mL), schooner on isompi olut (425 mL) ja pint on tuttu brittimitta (570 mL).

Australian viinit ovat ansaitusti niittäneet mainetta viime vuosina ja viinitiloja on yli 2000. Tuotannon keskuksia ovat mm. Barossa Valley Adelaidn lähellä, Yarra Valley Melbournn lähellä, ja Margaret River Perthin liepeillä. Punaviiniä, valkoviiniä, jälkiruokaviinejä ja kuohuviinejä on kaikkia laaja valikoima kaikissa hintaluokissa, ja $10:llä saa jo varsin juomakelpoista tavaraa.

Trooppinen Queensland tunnetaan parhaiten sokeriruo'osta tislatusta Bundabergin rommista.

Nuku[muokkaa]

Opiskele[muokkaa]

Työskentele[muokkaa]

Australiassa työskentelemiseen suomalainen tarvitsee viisumin. Ilman viisumia maahan ei pääse.

Australia on varsinkin nuorten reppureissaajien suosiossa, sillä maassa voi helposti yhdistää lomailun ja työnteon Working Holiday -viisumilla. Viisumin voi saada 18-30 -vuotias ja sillä saa oleskella maassa ja tehdä töitä yhden vuoden ajan, kuitenkin max. 6 kuukautta saman työnantajan palveluksessa. Useat matkatoimistiot myyvät Working Holiday -paketteja, mutta viisumia voi hakea myös helposti itse. (Lisätietoa aiheesta Australian ulkomaalaistoimiston sivuilla: http://www.immi.gov.au/visitors/working-holiday). Töitä ei tarvitse hankkia etukäteen, vaan niitä järjestyy helposti paikan päällä, jos ei ole turhan ronkeli ja on valmis matkustelemaan ympäri maata työn perässä. Mm. hostellit välittävät töitä eteenpäin reppureissaajille. Tarjolla on paljon etenkin farmitöitä (mm. banaani-, meloni- ja sokeriruokotiloilla). Kaupungeissa työtä on mm. kahviloissa ja monissa hostelleissa voi tehdä osa-aikaista siivous- ja tarjoilutyötä majoitustaan vastaan.

Pysy turvassa[muokkaa]

Yleinen hätänumero Australiassa on 000.

Australiankuutiomeduusan myrkky voi tappaa ihmisen muutamassa minuutissa.

Uiminen[muokkaa]

Vedessä saattaa olla voimakkaita näkymättömiä virtauksia, jotka repäisevät uimarin kauaksi rannasta. Ui rannan suuntaisesti.

Varo haita.

Säätila[muokkaa]

Pohjoisessa on pyörremyrskyjä marras- ja huhtikuun välillä.

Pohojoisessa voi tulla voimakkaita sateita ja tulvia sadekautena, joulu- ja helmikuun välillä.

Eläimistö[muokkaa]

Australiassa on vaarallisia käärmeitä, hämähäkkejä, krokotiileja, meduusoita ja mustekaloja.

Pysy terveenä[muokkaa]

Suomen ja Australian välillä on vastavuoroinen terveydenhuoltosopimus, joka mahdollistaa äkillisen sairaalahoidon ja ensiavun.

Australian yllä on otsonikato, joten siellä iho palaa helposti. Palamiselta voi suojautua aurinkovoiteilla ja vaatteilla.

Kunnioita[muokkaa]

Osaan aboriginaalien maa-alueista on laitonta mennä luvatta. Kannattaa välttää myös sellaisia alueita, jotka aboriginaalit haluavat pitää rauhassa, vaikka laissa se olisi sallittua (esim. kiipeäminen Uluru-vuorelle).

Aboriginaalista henkilöä ei saisi kutsua Aboriginal-termillä, vaan tulisi käyttää sanaa Indigenous Australian.

Ota yhteyttä[muokkaa]

Suomen suurlähetystö sijaitsee Canberrassa ja konsulaatti Sydneyssa.

Suomen suurlähetystö, Canberra

12 Darwin Avenue

Yarralumla, ACT 2600

puhelinnumero +61 (0)2 6273 3800

sähköposti: sanomat.can@formin.fi

verkkosivut: www.finland.org.au

Suomen konsulaatti, Sydney

537 New South Head Road

Double Bay, NSW 2028

puhelinnumero +61 (0)2 9327 7904

sähköposti: sanomat.syd@formin.fi

Sydneyssä oleva Suomen konsulaatti avustaa tarvittaessa suomalaisia matkailijoita, asiakaspalveluaika: ma - pe 9.00 - 12.30.

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!