Wikimatkoista
Azerbaidžan
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Tasavalta, yhtenäisvaltio, semipresidentialismiView and modify data on Wikidata
Valuutta
Azerbaidžanin manatView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
86 600 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
10 145 212 ()View and modify data on Wikidata
Kieli
azeriView and modify data on Wikidata
Sähkö
220 V (50 Hz), europistotulppa, suko
Suuntanumero
+994View and modify data on Wikidata
Hätänumerot
112, 101 (palokunta), 102, 103 (ensihoitopalvelu)View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.azView and modify data on Wikidata
Liikenne
oikeanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
Kartta

Azerbaidžan sijaitsee Länsi-Aasiassa.

Alueet[muokkaa]

Kaupungit[muokkaa]

Muut kohteet[muokkaa]

Ymmärrä[muokkaa]

Azerbaidzan, muinainen Atropatena, jo ennen ajanlaskun alkua. 1800-luvun alkupuolella Persia ja Venäjä jakoivat alueen keskenään niin, että Persia sai Araks-joen etelänpuoleisen ja Venäjä pohjoisenpuoleisen osan. Azerbaidzanin ensimmäinen tasavalta perustettiin 28.5.1918. Vuonna 1920 se liittyi Neuvostoliittoon ja itsenäistyi uudelleen Neuvostoliiton hajotessa vuonna 1991.

Azerbaidzan sijaitsee Kaspianmeren länsirannalla. Sen pinta-ala on neljännes Suomen koosta, ja väkiluku noin 9 miljoonaa. Pääkaupungissa Bakussa asuu tällä hetkellä arviolta 2 miljoona ihmistä. Maan kulttuuri on alkuperältään ikivanhaa 'tuhannen ja yhden yön' kulttuuria, jossa samalla vaikuttavat monikerroksiset kosmopoliittiset perinteet. Runous, tanssi ja musiikki kuuluvat vahvasti koko kansan elävään kulttuuritraditioon.

Armenian kanssa käyty sota Vuoristo-Karabahin alueesta synnytti maahan vaikean pakolaisongelman. Sodan seurauksena lähes miljoona azeria joutui pakenemaan kotiseudultaan. Karabahin konfliktin ratkaisemiseksi on käyty monia kansainvälisiä neuvotteluja, joihin myös Suomi on aktiivisesti osallistunut. Ongelma on kuitenkin edelleen ratkaisematta ja pakolaisten asema tavattoman vaikea. Armenian ja Azerbaidzhanin välinen konflikti Vuoristo-Karabahista on edelleen selvittämättä. Vuoristo-Karabahin alue sekä Armenian ja Vuoristo-Karabahin välinen alue on Armenian kontrollissa. Ulkomaalaisia ei päästetä alueelle ilman Armeniasta saatavaa erityislupaa. Alueella on edelleen satunnaista ammuskelua huolimatta vuonna 1994 solmitusta tulitauosta. Lisäksi osa alueen teistä on miinoitettuja. Konfliktin seurauksena Azerbaidzhanin ja Armenian välinen raja on suljettu.

Azerbaidzanista on muutama vuosi sitten tullut Euroopan Neuvoston jäsen. Periaatteessa islaminuskoinen valtio on varsin maallistunut ja tällä hetkellä selvästi orientoitumassa länteen. Maalla on potentiaalia rikkautta ja halua monipuoliseen kansainväliseen yhteistyöhön. Kaspianmeressä on valtavia öljy- ja kaasuesiintymiä joita hyödynnetään yhdessä ulkomaisten öljy-yhtiöitten kanssa. Kiistat maailman öljyvarojen jakamisesta luovat kuitenkin samalla uhkia ja jännitteitä koko Kaukasuksen alueella. Siksi Azerbaidzanin omat linjanvalinnat ja ratkaisut ovat erityisen tärkeitä ja vaikuttavat yli Euroopan perinteisten rajojen.

Tule[muokkaa]

Suomen kansalainen tarvitsee Azerbaidzhaniin viisumin. Maahantuloa koskevista asioista saa tietoa esim. Tukholmassa sijaitsevasta Azerbaidzhanin suurlähetystöstä. Karlavägen 60 S-114 49 Stockholm, puh. 46 8 411 2455, sähköposti: azerembassy@gmail.com. Passista ja viisumista kannattaa ottaa valokopiot, joita on hyvä pitää mukana kaiken aikaa. Jos passi katoaa, on asiasta tehtävä katoamisilmoitus lähimmälle poliisiasemalle. Poliisiasemalta saatu kopio ilmoituksesta tulee toimittaa EU-maan suurlähetystöön, josta passin kadottanut Suomen kansalainen saa matkustusasiakirjan kotimatkaa varten.Ulkoministeriö suosittelee ennen matkaa matkustusilmoituksen tekemistä ulkoministeriölle tai Suomen edustustoille. Tarkemmat ohjeet löytyvät osoitteesta [1]. Azerbaidzhanin Venäjän Federaation vastainen maaraja (Dagestan) on suljettu ulkomaalaisilta. Iraniin pääsee Astaran kautta mikäli matkailijalla on voimassa oleva viisumi Iraniin.

Azerbaidzhaniin saavuttaessa on täytettävä tulliselvityslomake, joka on esitettävä myös maasta poistuttaessa.

Lentokoneella[muokkaa]

Azerbaidzanissa on kaksi lentoasemaa. Ne ovat Gäntsassa ja Bakussa. Bakuun lentää mm. Air Baltic Riiasta ja Aeroflot ja Azerbaijan Airlines Moskovasta. Myös Ukraine International Airlines operoi halpoja lentoja Kiovasta.

Junalla[muokkaa]

Moskovasta ja Pietarista on rautatieyhteys Bakuun. Junamatka Pietarista kestää noin 72 tuntia ja menolippu 2.4.2007 maksoi 2020 ruplaa platskarta vaunussa.

Autolla[muokkaa]

Bussilla[muokkaa]

Laivalla[muokkaa]

Ainoa laivayhteys Azerbaidzanin ja ulkomaiden välillä on laivamatka Turkemenbasista Turkmenistanista Bakuun.

Liiku[muokkaa]

Tieverkko on melko kattava kaikkialla, paitsi maan koillisosien sisämaassa seudun vuoristoisuuden takia. Azerbaidzhanin tiet ovat pääosin erittäin heikossa kunnossa. Lisäksi paikallinen liikennekulttuuri on kaaosmaista. Liikennesääntöjä ei noudateta ja ylinopeudet ovat usein huomattavia. Liikenne on vaarallista niin autoilijan kuin jalankulkijankin kannalta katsottuna. Autot ovat usein huonokuntoisia ja monista autoista puuttuvat turvavyöt. Azerbaidzhanissa tapahtuukin runsaasti liikenneonnettomuuksia. Teiden heikon kunnon ja valaistuksen puutteiden vuoksi pimeään aikaan ajamista kannattaa välttää. Liikenteen promilleraja on 0.

Julkisen liikenteen kulkuvälineet ovat usein hyvin täysiä ja heikkokuntoisia. Myös myöhästelyt ja peruutukset ovat tavallisia. Bakun metron käyttö ei ole suositeltavaa.

Näe[muokkaa]

Tee[muokkaa]

Osta[muokkaa]

Azerbaidzhanin valuuttaa (manaatti) ei voi vaihtaa Suomessa. Matkavaluutaksi kannattaa ottaa hyväkuntoisia euroja tai USA:n dollareita. Rahanvaihtopisteitä on Bakussa runsaasti ja siellä voi myös nostaa luottokortilla pankkiautomaateista manaatteja. Azerbaidzhan on hyvin pitkälle käteistalous. Luottokortit käyvät vain suurimmissa hotelleissa ja ravintoloissa sekä isoissa kaupoissa. Matkashekkien vaihtaminen saattaa olla hankalaa. Maaseudulla matkustettaessa on hyvä varata mukaan riittävästi paikallista valuuttaa.

Puhu[muokkaa]

Azerbaidzanin ainoa virallinen kieli on azeri. Vanhempi väestö puhuu kuitenkin liki poikkeuksetta venäjää ja suuri osa nuorista edes auttavasti englantia. Azeri ja turkki ovat kielellisesti niin lähellä toisiaan, että turkilla pärjää hyvin.

Syö[muokkaa]

Juo[muokkaa]

Ota huomioon että azerbaidžanissa alkoholijuomien myynti on kielletty kaupoissa ja ravintoloissa (mutta ei yökerhoissa) kello 20 jälkeen.

Nuku[muokkaa]

Opiskele[muokkaa]

Työskentele[muokkaa]

Pysy turvassa[muokkaa]

Enemmistö matkailijoihin kohdistuneista rikoksista tapahtuu pimeän aikaan ravintoloiden ja yökerhojen läheisyydessä. Suosittelemme, että matkailijat käyttäisivät virallisia takseja ja liikkuisivat mahdollisuuksien mukaan ryhmissä. Poliiseiksi tekeytyneet rikolliset ovat joskus pysäyttäneet ulkomaalaisia ja varastaneet dokumentteja sekä rahaa. Mikäli poliisin univormuun pukeutunut henkilö pysäyttää kadulla, kannattaa käyttäytyä yhteistyöhaluisesti, mutta vaatia nähtäväksi virkamerkki tai -kortti.

Azerbaidzhan sijaitsee maanjäristysalueella, joten pienet maanjäristykset ovat yleisiä. Viimeisin isompi maanjäristys oli marraskuussa 2000, mutta sen aiheuttamat tuhot jäivät pieniksi. Useimmat kansainväliset hotellit on rakennettu kestämään maanjäristyksiä.

Pysy terveenä[muokkaa]

Matkailijalla on hyvä olla voimassa laaja matkavakuutus. Sen tulisi kattaa vakavan sairaus- tai onnettomuustapauksen yhteydessä lentoevakuointi Suomeen.

Julkinen terveydenhuolto ei ole Azerbaidzhanissa länsimaisella tasolla. Sairaaloiden varustelutaso on matala ja Bakun ulkopuolella voi olla pulaa lääkkeistä ja muista sairaalatarvikkeista. Yksityisiä ja englanninkielisiä terveyspalveluita on saatavilla vain Bakussa. Etelä-Azerbaidzhanissa on esiintynyt kurkkumätää ja jonkin verran malariaa. Azerbaidzhaniin saapuvalta ulkomaalaiselta ei edellytetä pakollisia rokotuksia. On kuitenkin suositeltavaa, että jäykkäkouristus-, kurkkumätä-, polio- ja hepatiitti A -rokotukset ovat voimassa. Vesijohtovesi ei ole juomakelpoista, kaupoissa on yleisesti saatavilla pullotettua juomavettä.

Azerbaidzhanissa löydettiin helmikuussa 2006 lintuinfluenssavirusta luonnonvaraisista linnuista Kaspianmeren rannikolta. Maailman terveysjärjestö WHO on 13.3.2006 vahvistanut kolmen ihmisen kuolleen lintuinfluenssaan Azerbaidzhanissa. Azerbaidzhaniin matkustaville suositellaan tutustumista WHO:n nettisivuihin, joilta saa ajankohtaista tietoa lintuinfluenssatilanteesta.

Kunnioita[muokkaa]

Valtaosa Azerbaidzhanin väestöstä on islaminuskoista, suurin osa heistä kuuluu shiiamuslimeihin. Azerbaidzhan on sekulaarinen valtio kuten Turkki ja uskontoa pidetään yksityisasiana. Islamin oppeja ei noudateta erityisen tarkasti, joten suhtautuminen muun muassa alkoholiin on liberaalia. Vaikka maassa pukeudutaan yleisesti länsimaiseen tapaan, paljastavaa pukeutumista on kuitenkin suositeltavaa välttää.

Huumausaineiden käytöstä voi saada pitkiä vankilatuomioita ja huomattavan korkeita sakkoja. Rangaistus huumausaineiden salakuljetuksesta on 3-7 vuotta vankeutta.

Sotilaskohteiden valokuvaamista ei suositella. Niiden lähistölle pyrkineitä matkailijoita on pidätetty kuulusteluja varten. Uskonnollisia kohteita kuvattaessa on hyvä pyytää siihen lupa.

Ota yhteyttä[muokkaa]

  • GSM-puhelimet toimivat.

Suomea Azerbaidzhanissa edustaa Helsingistä käsin toimiva kiertävä suurlähettiläs.

Kiertävä suurlähettiläs Etelä-Kaukasiassa

Christer Michelsson
puh. (09) 1605 5532
sähköpösti: ITA-22@formin.fi

Suurlähettilään avustaja:

Pirjo Goumache
puh. (09) 1605 5092

Sihteeri:

Kirsi Laitinen
puh. (09) 1605 6539

Lisäksi Bakussa on Suomen kunniakonsulaatti:

Suomen Kunniakonsuli
Mr. Faik Jabiyev
65A., A.Salamzade street, Narimanov district, AZ1069, Baku, Azerbaijan
Tel: (994 12) 562 66 14; (994 12) 562 66 15
Fax: (994 12) 562 66 23
Mob: (994 50) 220 60 04
E-mail: faiq.jabiyev@socar-uge.com

Hätätilanteet

Ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä joko Norjan suurlähetystöön Bakussa tai Suomen Venäjän suurlähetystöön Moskovassa tai ulkoasiainministeriöön Helsingissä. Ministeriön puhelinnumero on virka-aikana +358 9 16005 ja sen ulkopuolella +358 9 1605 5551. Myös kunniakonsuli voi tarjota apua hätätilanteessa.

Suomen suurlähetystö Moskovassa
Kropotkinskij Pereulok 15-17 119034 Moscow, Russian Federation Puh. +7 095 787 4174 konsuliasiat arkisin kello 9-17 ja +7 095 760 6892 hätätapauksissa virka-ajan ulkopuolella

Norjan suurlähetystö
ISR Plaza, 11th floor 340 Nizami St. Az1005 Baku Puh. +994 12 497 4325 tai 26

Azerbaidzhanin suurlähetystö Tukholmassa
Karlavägen 60 S-114 49 Stockholm Sweden Puh. +46 8 411 24 55

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!


Luo luokka