Siirry sisältöön

Wikimatkoista
Grönlanti
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Parlamentaarinen monarkiaView and modify data on Wikidata
Valuutta
Tanskan kruunuView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
2 166 086 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
56 609 ()View and modify data on Wikidata
Kieli
grönlantiView and modify data on Wikidata
Sähkö
230 V (50 Hz), europistotulppa, suko, Type E, Type K
Suuntanumero
+299View and modify data on Wikidata
Hätänumero
112View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.glView and modify data on Wikidata
Liikenne
oikeanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
Kartta

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue pohjoisella Atlantilla.

Alueet

[muokkaa]

Grönlanti jakaantuu neljään kuntaan:

  • Kujalleq
  • Qaasuitsup
  • Qeqqata
  • Sermersooq

Lisäksi Grönlannin pohjoisosissa sijaitseva kansallispuisto ja Thulen lentokenttä eivät kuulu mihinkään kuntaan.

Kaupungit

[muokkaa]

Muut kohteet

[muokkaa]

Ymmärrä

[muokkaa]

Suurin osa Grönlannista on jään peitossa. Väestö on keskittynyt suurimmaksi osaksi Grönlannin länsi -ja eteläosien yhdyskuntiin. Grönlanti vahvistaa itsehallintoaan ja pyrkii eroon Tanskasta.

Ilmasto

[muokkaa]

Grönlannin ilmasto on arktinen. Kylmän Itä-Grönlannin merivirran sekä meneillään olevan jääkauden ansiosta hellerajana voi pitää +15 C. Etelässä vuonojen perukoilla lämpötila voi nousta yli +20 asteen. Ilulissatin korkeudella aurinko voi elokuun alussa lämmittää telttaa niin että on parempi etsiä varjoisa paikka illaksi. Sadekeleihin on syytä varautua, mutta yhtä hyvin voi aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta viikon. Paikoin ilmasto on kuiva, mikä tarkoittaa että todennäköisesti sataa silloin kun sinä olet paikalla.

Tule

[muokkaa]

Lentokoneella

[muokkaa]

Air Greenland lentää Kangerlussuaqiin Kööpenhaminasta. Kesäaikaan myös SAS:lla on yhteys Kööpenhaminasta. Air Icelandilla on ympärivuotinen yhteys Reykjavikin ja Kulusukin välillä sekä kesäkaudella lennot Narsarsuaqiin ja Nuukiin (Keflavikistä).

Laivalla

[muokkaa]

Unohda. Mutta Jos täpäkkää löytyy, niin voit ostaa grönlantiristeilyn Hurtigrutenilta tai muilta matkanjärjestäjiltä. Isot risteilyalukset seilaavat rannikolla, poikkeavat satamiin ja jos lautta ei mahdu laituriin, kuljetetaan matkustajat maihin kumiveneillä. Maissa on aikaa muutama tunti ja laivalta voi katsella jäävuoria sekä valaita. Ilulissatissa vierailee risteilyaluksia pitkin kesää. Matkan jälkeen ei täpäkkää enää löydykään. Seikkailija voi toki purjehtia Grönlantiin omalla valtamerikelpoisella veneellä, ja muistaa tähystää jäävuoria. Rahtilaivoihin voi myös päästä matkustajana, riippuu kapteenista ja varustamosta.

Liiku

[muokkaa]

Grönlannissa ei ole tie- tai rautatieverkostoa. Lentokone on nopein ja usein ainoa tapa liikkua kaupungista toiseen. Air Greenland lentää kaikille Grönlannin kentille. Lentokoneina käytetään kanadalaisia DASH-7 SHTOL (Short take-off and landing) -koneita. Pienemmissä kylissä on vähintään helikopterikenttä. Jalan voit liikkua lähikylien välillä jos reitti on olemassa. Talvella reittejä kuljetaan koiravaljakoin. Satamista voit kysellä kyytejä aluksiin. Arctic Umiaq Line operoi laivayhteyksiä länsirannikon kohteiden välillä. Diskoline operoi Ilulissatin alueella.

Puhu

[muokkaa]

Grönlannin virallisia kieliä ovat tanska ja grönlanti. Turistikohteissa pärjää englannilla mainiosti.

Osta

[muokkaa]

Jos hylkeennahka kiinnostaa, niin osta se täältä. Matkamuistopuodit pursuavat hylkeennahkaisia asusteita, rukkasia, käsilaukkuja jne. Yksittäinen käsitelty nahka maksaa 100-200 euroa (2008). Rahalla saa myös taidetta, mursunluuveistoksia, valaan hampaita, pienoismallikajakkeja, grönlantilaisia koruja, jalokiviä tai kultaa. Edullisia tuliaisia löydät ruokakaupasta; laivakorppuja tai kuivattua kalaa. Grönlanti T-paidat ja vastaavat on luultavasti painettu Tanskassa ja ommeltu Intiassa.

Hintataso

[muokkaa]

Pohjoismainen hintataso vallitsee täälläkin. Kaikki mitä kaupan hyllyllä näet, on tuontitavaraa. Paikallisia tuotteita, kalaa, ehkä hyljettä tai jopa valasta, löytyy pakastealtaista. Tavara ja elintarvikkeet ovat pääosin Tanskasta ja hintataso siedettävä. Hedelmät ja vihannekset ovat kalliita ja usein valmiiksi nuhjaantuneita. Majoitus on kallista. Budjetoida voi esim. Norjan hintatason mukaan ja lisätä siihen vähän ekstraa. Retkimuona kannattaa ottaa mukaan jo kotoa.

Syö

[muokkaa]

Grönlannin kulttuuri perustuu vankasti hylkeen- ja valaanpyyntiin sekä kalastukseen. Osta marketin pakastealtaasta mattakia. Se on valkuaispitoista valaannahkaa, kuin kovaa kananmunaa. Tarjoile grönlantilaisille, saat heti kavereita.

Juo

[muokkaa]

Alkoholin liikakäyttö tuottaa ongelmia täälläkin. Vesi sen sijaan on yleensä maastossa juomakelpoista jos se siltä näyttää. Seisovaa vettä tai jäätiköiden sameita sulavesiä on syytä välttää.

Nuku

[muokkaa]

Hotelli- ja retkeilymajatarjontaa on mutta melko hintavasti. Retkeilymaja löytyy mm. Narsarsuaqista, Kangerlussuaqista ja Ilulissatista. Kannattaa muistaa että miltei kaikki rakennustarvikkeet ja energia on rahdattava Grönlantiin muualta. Vaikka Tanska maksaa osan viuluista se ei muuta tosiasiaa että esimerkiksi rakennuksia on lämmitettävä lähes ympäri vuoden.

Edullisin majoite on oma teltta. Telttailla voi käytännössä missä tahansa kylien laitamilla tai kauempana. Ongelmia voi aiheuttaa kova tuuli tai kesäisin ympäriinsä vaeltelevat koirat. Etelämpänä koiria ei ole. Kannattaa etsia tuulensuojainen kallionkolo tai -notkelma vaikka keli telttaa pystyttäessä olisi tyyni. Teltan on myös syytä olla tuulenkestävä.

Kun koko elämä Grönlannissa perustuu eräilyyn ja ulkona liikumiseen ei huomaavaista leiriytymistä katsota pahalla. Kaikki leiriytyvät pyyntimatkoillaan joskus jossakin. Jos laiva sattuu tulemaan kaupunkiin tihkusateessa klo 03.30, voit ehkä leiriytyä sataman öljysäiliöiden taakse ja etsiä paremman paikan myöhemmin päivänvalossa.

Isompien järvien rannoilla tai eräreittien varsilla saattaa olla kämppiä, niitä voi hätätilassa käyttää vaikka ne eivät ole turisteille tarkoitettuja. Kämpissä on usein lämmittimenä öljykamiina, mutta öljy on tuotava paikalle itse. Mitään polttoainetta ympäristö ei tarjoa, ellei sitten ajopuuta.

Opiskele

[muokkaa]

Työskentele

[muokkaa]

Kansainvälinen työleirijärjestö järjestää Grönlannissa työleirejä joilla kunnostetaan rakennuksia tai viikinkiraunioita.

Pysy turvassa

[muokkaa]

Vaikka joka pirtistä löytyy taatusti jonkinlainen ase voi Grönlannissa oleilla ja liikkua turvallisin mielin. Pienissä yhdyskunnissa ei ole samanlaisia urbaaneja ongelmia kuin suurkaupungeissa. Mihinkään ei voi paeta, mikään tie ei johda kovin pitkälle ja kaikki tuntevat toisensa. Grönlantilaiset tappavat useammin itsensä kuin toisensa, sekä ovat juovuksissa aamuyöstä aivan kuten missä tahansa cityssä. Normaali varovaisuus.

Säähän ja ympäristöön liittyy sen sijaan kosolti riskejä. Merellä vuovesivirtaukset vuonoissa ovat voimakkaita. Jäävuoret, vaikka näyttävät järkähtämättömiltä, voivat sulaessaan yllättäen keikahtaa toiseen asentoon ja kaataa kajakin tai pienen veneen. Sumu voi viedä näkyvyyden ja keli muutenkin voi muuttua miksi tahansa milloin tahansa. Jäätiköltä valuva kylmä ilma, piteraq, on koitunut monen kohtaloksi. On vaikea kuvitella oloja, kun -30 C tuuli puhaltaa 30 m/s. Tuuli ja sade kesälläkin voi viedä hypotermiaan jos varusteet eivät ole kohdallaan. Jäätiköiden lähellä sortumat ja niiden aiheuttamat aallot sekä jokilaaksojen juoksuhiekka voivat aiheuttaa vaaraa. Myskihärkä voi hermostua jos lähestyt sitä yläpuolelta. Jääkarhuja, vaikka ne viihtyvätkin enemmän pohjoisessa, vaeltelee muuallakin Grönlannissa harvakseltaan tai ajautuu jäävuorien mukana itärannikolta aina Grönlannin eteläkärkeen asti. Vaeltajan normaalit riskit ovat olemassa täälläkin, suunnista oikein, pidä huoli varusteista, valitse turvallinen reitti, varmista paluu, tiedota suunnitelmistasi, arvioi voimasi ja kykysi oikein.

Maasto Grönlannissa on pääsääntöisesti vaikeakulkuista. Osta jo lentokentältä kartta johon reitit on kuvattu ja merkitty. Maastossa merkkejä ei ole. Kulkemisen tekee vaikeaksi kivisyys ja korkeuserot. Reitti on usein viitteellinen, mutta seuraamalla sitä et joudu mahdottomiin paikkoihin, kuten jyrkänteille, vaan ainoastaan hankaliin tai hyvin hankaliin paikkoihin. Karttojen takapuolella on turvallisuusohjeita.

Muista että kännykkä lakkaa kuulumasta ensimmäisen mäen takana. Korkeammilta huipuilta voit saada yhteyden kauempaakin mutta tukiasemaverkko on harva ja kattaa vain asutut paikat. Kännykän käyttö voi tulla yllättävän kalliiksi, elokuussa 2008 puheluhinta Ilulissatista Suomeen oli noin 3 eur/min.

Huomioi kompassin eranto. Joillakin alueilla voi maastosta olla hyvin vaikeaa erottaa maamerkkejä.

Pysy terveenä

[muokkaa]

Kunnioita

[muokkaa]

Muinaismuistoja, viikinkiraunioita, hautoja, kirkkoja, vanhuksia, käsintehtyjä kajakkeja, saalista, hylkeitä, mursuja, valaita, jäävuoria, mannerjäätä, piteraqia, säätä, merta, vuorovettä.

Ota yhteyttä

[muokkaa]

http://www.greenland-guide.dk/

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!