Siirry sisältöön

Wikimatkoista

Tämä artikkeli on matkailuaihe.

Eri maissa käytössä olevat jännitteet ja taajuudet.
Keltainen: 100–127 V, 50 Hz
Punainen: 100–127 V, 60 Hz
Sininen: 220–240 V, 50 Hz
Vihreä: 220–240 V, 60 Hz

Sähköjärjestelmät ovat erilaisia eri maanosissa. Joissakin maissa pistorasian jännite on 110-120 V, toisissa 220-240 V. Joissakin maissa verkkotaajuus on 50 Hz, toisissa taas 60 Hz. Pistokkeet ovat niin ikään yhteensopimattomia. Ennen matkaa kannattaa tehdä valmisteluja, jotta haluttuja laitteita voidaan käyttää myös matkakohteessa.

Ymmärrä

[muokkaa]

Jännite ja taajuus

[muokkaa]

Katso ensin laitteen merkintöjä. Jos laitteessa lukee "100-240 V, 50/60 Hz", se toimii kaikkialla maailmassa, ja siihen tarvitaan vain sovitusosan (adapteri), jonka voi ostaa tavaratalosta parilla eurolla.

Maailmassa on periaatteessa kaksi erilaista sähköjärjestelmää:

  • 110-120 V, 60 Hz (Pohjois- ja Keski-Amerikka, läntinen Japani)
  • 220-240 V, 50 Hz (muu maailma, joitakin poikkeuksia lukuunottamatta)

Joissakin osissa Japania, Filippiinejä sekä Brasiliaa voi löytää 110-120 V 50 Hz ja 220-240 V 60 Hz - järjestelmiä.

Jos matkakohteessa on käytössä sama (tai lähes sama) jännite ja taajuus, tarvitaan vain adapteri - jos sitäkään. Suomessa myytäviä 230 V:n laitteita voi huoletta käyttää 220 tai 240 voltin verkossa. Jos jännite sen sijaan ei ole sama, tarvitaan muuntaja tai hakkuriteholähde.

Varoitus matkustajalle
Varoitus matkustajalle

Varoitus: Jos korkeampaa (220-240 V) jännitettä varten valmistettu laite kytketään matalamman jännitteen verkkoon (110-120V), se joko toimii neljäsosa teholla tai ei lainkaan. Sen sijaan on erittäin vaarallista kytkeä matalan jännitteen laitteen korkeamman jännitteen verkkoon; laite vetää verkosta tuplasti enemmän virtaa, teho nelinkertaistuu ja muuttuu välittömästi lämmöksi, jolloin laite tuhoutuu ja mahdollisesti syttyy tuleen.


Adapterit

[muokkaa]
Eri maissa käytettävät pistokkeet
Universaali pistokeadapteri

Jos pistokkeet ovat erilaisia, tarvitaan joka tapauksessa adapteri pistorasian ja pistokkeen väliin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa on käytössä erilaiset pistokkeet, vaikka jännite on sama kuin Suomessa.

Kolme käytetyintä pistoketyyppiä ovat:

  • "Amerikkalainen" (tyypin A) pistoke, kahdella kapealla pinnillä.
  • "Eurooppalainen" (tyypin C) pistoke, kahdella pyöreällä pinnillä.
  • "Brittiläinen" (tyypin G) pistoke kolmella nelinkulmaisella pinnillä.

Noin 90 % maailman pistorasioista ovat näitä. Poikkeuksen muodostavat Etelä-Afrikka, Australia, Uusi-Seelanti, Argentiina ja osa Kiinaa, jossa käytetään tyypin I pistokkeita, jossa on kaksi vinoa pinniä.

Monessa kehitysmaassa pistorasian tyyppi ei välttämättä kerro jännitettä; amerikkalaistyyppisessä pistorasiassa jännite voi hyvinkin olla esim. 220 V.

Muuntaja vai konvertteri?

[muokkaa]

Jos laite toimii suuremmalla jännitteellä kuin mitä on pistorasiasta saatavana (tyypillinen tilanne käytettäessä eurooppalaisia laitteita Pohjois-Amerikassa), siihen tarvitaan muuntaja.

Eurooppalaisesta näkökulmasta huomattavasti harvinaisempi tilanne on se, jossa tarvitaan matalampaa jännitettä kuin mitä pistorasia tarjoaa. Tällöin voi käyttää myös konvertteria. Tämä tilanne tulee eteen lähinnä silloin, kun käytetään jostain muualta ostettua laitetta. Sitä paitsi konvertteria voi kuitenkin käyttää ainoastaan laitteissa, joissa ei ole elektroniikkaa, ja ainoastaan tunnin tai pari kerrallaan.

Muuntajat

[muokkaa]
  • Käytettäessä muuntajaa on varmistettava, että se on oikein päin kytketty. "Takaperin kytketty" muuntaja muuttaa jännitteen päinvastaiseen suuntaan.
  • Varmista, että muuntajan teho (W) on riittävä: teholuvun tulisi olla ainakin 10 % suurempi kuin laitteen; ylikuormitettu muuntaja voi lämmetä ja jopa syttyä tuleen. Joskus muuntajan teho on ilmaistu virralla. Teho (W) = virta (A) * jännite (V).
  • Lue käyttöohjeet kunnolla ja tarvittaessa käänny sähkötekniikasta kokemusta omaavan kaverin puoleen.

Taajuus (Hz)

[muokkaa]

Sähköverkon taajuudella on merkitystä käytännössä vain, jos suunnitellaan vaihtovirtamoottorin tai sähkökäyttöisen kellolaitteen käyttöä. Jos välttämättä tarvitaan oikeantaajuista vaihtovirtaa, helpoin ratkaisu tavalliselle käyttäjälle on ostaa autokäyttöön tarkoitettu DC-AC-konvertteri ja syöttää siihen virtaa akulla.

Epätasainen verkkovirta

[muokkaa]

Monessa kehitysmaassa sähköverkko ei ole yhtä tasainen kuin teollisuusmaissa, ja laitteiden suojaaminen voi olla tarpeen.

Yleisin vaara ovat tehopiikit, jotka yhtäkkiä voivat tuhota kytketyt laitteet. Nämä ovat tuttuja salamaiskujen yhteydessä, mutta kehitysmaissa niitä esiintyy myös sähkökatkosten yhteydessä, kun sähkö taas saadaan kytkettyä päälle. Helpoin ja halvin suojaustoimenpide on laitteiden kytkeminen irti verkosta katkon ajaksi ja takaisinkytkentä vasta viisi minuuttia sen jälkeen, kun sähköä on alkanut taas tulla.

Joillakin alueilla (etenkin kehitysmaissa) esiintyy ajoittaisia jännitealenemia, jolloin esim. 240 voltin pistokkeessa jännite voi olla 200 volttia tai jopa alempi. Tällainen ilmiö esiintyy tavallisemmin kaukana sähköntuotantolaitoksesta ja johtuu sähköjohtojen vastuksesta. Tällä on vaikutusta etenkin loisteputkiin ja kylmälaitteisiin, jotka voivat sammua kokonaan.

Laitteet

[muokkaa]

Kun ostat uusia laitteita, tarkista käyttöjännite. Esimerkiksi kahdella jännitteellä toimiva hiustenkuivain ei juuri maksa enemmän kuin "tavallinen" ja matkalla et tarvitse muuta kuin adapterin.

Kannettavat tietokoneet

[muokkaa]

Käytännössä kaikki "läppärit" toimivat sekä 110-120 että 220-240 voltin jännitteellä, tarkista kuitenkin varmuuden vuoksi. Jos mukanasi on pienempiä medialaitteita, niitä voi useimmiten ladata USB-portin kautta, jolloin erillisia latureita ei tarvita.

Radiot

[muokkaa]

Yhdessä maassa ostettu radio toimii melko varmasti muissakin maissa. Ostaessasi radion digitaalisella virittimella USA:sta tulisi tietää että siellä on käytössä ainoastaan parittomat taajuudet (88.1, 88.3, 100.1 jne.) ja että muiden kanavien vastaanotto voi olla hankalaa. Keskiaaltokanavien taajuusjako on myös erilainen. Analogivirittimellä ei tällaista ongelmaa ole. Hankalampi ongelma on Japanissa ja entisen Neuvostoliiton maissa jossa FM-alue kulkee 76 MHz:sta 90 MHz:een (Suomessa ja muualla se on 87.5-108 MHz).

Matkapuhelimet ja digitaalikamerat

[muokkaa]

Samat laturit toimivat normaalisti sekä 110 että 240 voltin alueilla, kuitenkin adapterin kanssa. Itse kännykkää ei kuitenkaan välttämättä pysty käyttämään kaikkialla koska eri maanosissa on käytössä eri taajuudet. Tavalliset matkapuhelimet toimivat kaikkialla Euroopassa ja niissä Euroopan ulkopuolisissa maissa jossa on käytössä samat taajudet. Tri-band ja quad-band puhelimet toimivat myös esim. Yhdysvalloissa. Tämä tarkoittaa myös ettei ulkomailta ostettu matkapuhelin välttämättä toimi Suomessa.

Paristot

[muokkaa]

Paristojen koot ja jännitteet ovat käytännössä samanlaisia kaikkialla maailmassa. Joissakin maissa on kuitenkin hankalaa saada hyvänlaatuisia paristoja. Kun käytät halvempia paristoja, poista ne laitteesta heti kun ne on loppu, ettei happoa pääse vuotamaan.

Varo

[muokkaa]

Generaattorit

[muokkaa]

Maissa jossa sähköjärjestelmä ja -verkosto on alkeellinen turvaudutaan usein generaattoreihin. Kaikki generaattorit eivät tuota laadukasta ja tasaista sähköä ja siksi siihen kytketyt laitteet voivat vahingoittua. Jotkut generaattorit ovat "viritettyjä" antamaan enemmän tehoa, mutta niitä ei missään tapauksessa pidä käyttää.

Pari hyvää nyrkkisääntöä ovat polttoaine ja kierrosluku. Hyvä generaattori on dieselkäyttöinen ja kierrosluku on 1500 rpm (50 Hz) tai 1800 rpm (60 Hz).

Lamput

[muokkaa]

Jos ostat lampun ulkomailta sinun on ehkä korjautettava se sähköliikkeessä jotta se toimisi Suomessa. Myös lamppujen sokkeleissa on eroja maiden välillä.

Sähkömoottorit

[muokkaa]

Sähkömoottorilla varustetut laitteet kuten jääkaapit, pölynimurit, pesukoneet yms. ovat usein taajuusherkkiä. Vaikka käyttäisitkin muuntajaa, taajuusero voi johtaa moottorin hajoamiseen. Riski kasvaa sen mukaan miten iso moottori on. Älä esimerkiksi tuo pölynimuria Yhdysvalloista Eurooppaan – on melkein varma ettei se toimi toivotulla tavalla.

Parranajokoneet

[muokkaa]

Hotellien kylpyhuoneista löytyy usein pistorasia joka on erityisesti tarkoitettu parranajokoneille johon on mahdollista kytkeä usean eri pistokemallin laitteet. Näihin on usein myös mahdollista kytkeä kännykän laturi. Monet (eivät kuitenkaan kaikki) parranajokoneet toimivat kahdella jännitteellä ja joitakin voi ladata myös 12 voltin tasajännitteellä (esim. autossa).

Hiustenkuivaimet ja muut lämmöntuottolaitteet

[muokkaa]

Näiden kanssa pitää olla todella varovainen; jos kytket 100 voltin laitteen 240 voltin järjestelmään nousee lämpöteho lähes kuusinkertaiseksi!

100 voltin hiustenkuivain suomalaisessa pistorasiassa voi jopa syttyä palamaan kädessäsi, mutta polttaa ainakin sulakkeen kun käytetään täyden tehon asetusta. Sama tehonnousu koskee myös pistorasiaan liitettäviä lämpötyynyjä, -peitteitteitä, -lakanoita jne. Nämä todennäköisesti sytyttävät tulipalon, jos lämmitystilanne on pitkään käynnissä ilman valvontaa.

Toisin päin, 240 voltista 100 volttiin, laite toimii noin kuudesosa teholla tai ei lainkaan.

Useimmissa hotelleissa on hiustenkuivain kylpyhuoneessa. Vaihtoehtona on ostaa uusi paikan päällä. Joissakin hiustenkuivaimissa on kytkin jolla sen saa toimimaan molemmissa sähköjärjestelmissä.

Kellot

[muokkaa]

Sähkötoimiset kellolaitteet ovat aina jänniteherkkiä ja sen lisäksi monet halvat kelloradiot käyttävät verkon taajuutta ajan pitämiseen. Esim. Pohjois-Amerikasta ostettu kelloradio jättää Euroopassa kymmenen minuuttia tuntia kohden taajuden ollessa kuudesosan pienempi!

Videojärjestelmät

[muokkaa]

Televisiot, monet radiot, video- ja DVD-laitteet sekä videokasetit toimivat usein ainoastaan maanosassa jossa ostat sen; esimerkiksi pohjoisamerikkalaisessa televisiojärjestelmässä lähetetään 30 kuvaa per sekunti, eurooppalaisessa 25 (kyllä, tälläkin asialla on tekemistä verkon taajuuden kanssa). Maailman tärkeimmät televisiojärjestelmät ovat PAL jota käytetään melkein kaikkialla maailmassa (Suomessakin), NTSC jota käytetään Pohjois- ja Etelä-Amerikassa sekä itäisessä Aasiassa ja SECAM jota käytetään osassa Ranskaa, Itä-Euroopassa ja Lähi-Idässä. Ostaessasi jotain video- tai tv-laitteita ulkomailta ja etenkin Euroopan ulkopuolelta, varmista että se on PAL-yhteensopiva, muuten sinulla ei ole yhtään iloa siitä kun tulet kotiin.

Jos käytät omaa televisiolaitetta ulkomailla (esimerkiksi asuntovaunuun asennettu tv) voit joutua maksamaan siitä tv-maksun kohdemaassa sekä vielä sakot päälle.

DVD ja Blu-ray levyt ovat, kuten monet matkailijat usein vasta kotona huomaavat, aluekoodisuojattuja. Tämä tarkottaa sitä ettei esimerkiksi Aasiasta ostettu levy toimi Suomessa. Ratkaisuna on joko aluekoodittoman DVD-soittimen osto tai levyn katsominen tietokoneella sopivan ohjelman kanssa.

Pysy turvassa

[muokkaa]

Sähköinsinöörin maksimi: savu, joka nousee laitteesta tai komponentista on sen henki, jonka se tarvitsee toimiakseen. Toisin sanoen jos laitteesta on tullut savua, se on useimmiten käyttökelvoton.

Ensimmäinen kerta kun käytät laitetta "uudessa" jännitejärjestelmässä, tarkista ettei se kuumene tai savua. Tämä on erityisen tärkeää jos kytket 100-120 voltin maasta ostettua laitetta 220-240 voltin pistokkeeseen. Jos jotain sellaista tapahtuu, katkaise sähkö heti, mahdollisuuksien mukaan pääkatkaisimesta. Laite on todennäköisesti polttavan kuuma, ja pistokekin voi olla. Jos jotain osia on sulanut voit saada sähköiskun. Joissakin laitteissa on sisäänrakennettu sulake, näiden varaan ei kuitenkaan kannata laskea.

Kehitysmaissa sattuu usein sähkökatkoksia, ja joskus sähkö katoaa melkein samanaikaisesti kun kytket jonkun laitteen. Katso ensin varmuuden vuoksi, onko naapureiltakin katkonnut sähkö ennen kun alat etsiä sähkökaappia tai tutkimaan laitetta.