Wikimatkoista
Annobónin kartta.

Annobón (port. Ano Bom) on pieni tuliperäinen Päiväntasaajan Guinealle kuuluva saari Atlantin valtameressä. Saari sijaitsee noin 160 kilometrin päässä lounaaseen São Tomén saaresta ja noin 300 kilometrin päässä Afrikan mantereen Gabonin rannikolta lounaaseen. Saaren kaikki noin 5 000 asukasta ovat keskittyneet pohjoisosan San Antonio de Palé -nimiseen kaupunkiin.

Ymmärrä[muokkaa]

Paikallinen väestö on läheiseltä São Tomén saarelta ja Angolasta tuotujen orjien jälkeläisiä. Asukkaat puhuvat portugaliin pohjautuvaa fa d’ambu -nimistä kreolikieltä. Päiväntasaajan Guinean virallinen kieli on espanja, jota käytetään virallisissa yhteyksissä, kuten koululaitoksessa.[1]

Tule[muokkaa]

Saarella on vuonna 2010 uudistettuna avattu lentoasema, jonka kiitotiellä on pituutta 1 200 metriä eli sinne voi laskeutua suurillakin lentokoneilla.[2] Päiväntasaajanguinealainen Ceiba Intercontinental -lentoyhtiö liikennöi lentoasemalta Päiväntasaajan Guinean sisäisiä lentoja.[3] Myös Air Annobón -lentoyhtiön on tarkoitus aloittaa kotimaanlennot saarelta kahdella lentokoneella.[4]

Liiku[muokkaa]

Annobónin jylhää rannikkoa.

Annobónilla on viime vuosien aikana parannettu tiestöä ja rakennettu uutta. Esimerkiksi saaren keskiosassa sijaitsevalle kraatterijärvelle on nykyisin tie.[5]

Näe[muokkaa]

Vuoristoista Annobónin saarta peittävät pohjoisosaa lukuun ottamatta sademetsät. Saaren keskiosassa sijaitsee A Pot -niminen kraatterijärvi. Annobónilla on myös uimarantoja. Annobónilla tavataan useita kotoperäisiä eli vain saarella eläviä eliölajeja, kuten annoboninrilli-niminen lintulaji.[6]

Nuku[muokkaa]

Pysy terveenä[muokkaa]

Rokote.fi-sivusto suosittelee Päiväntasaajan Guineaan matkustavaa suojautumaan rokotuksin keltakuumetta, hepatiitti A:ta, kurkkumätää, jäykkäkouristusta, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Lisäksi kaikilta maahan saapuvilta vaaditaan keltakuumerokotustodistus, jos saapuu keltakuumeen esiintymisalueelta. Riskinarvion perusteella suositellaan harkittavaksi rokotesuojaa hepatiitti B:tä ja lavantautia vastaan.[7] Saarella ei esiinny juurikaan malariaa, sillä siellä ei ole seisovia vesistöjä tai soita.[8]

Lähteet[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]