Wikimatkoista
Etelä-Afrikka
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Parlamentaarinen tasavalta, edustuksellinen demokratiaView and modify data on Wikidata
Valuutta
Etelä-Afrikan randiView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
1 221 037 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
62 027 503 ()View and modify data on Wikidata
Kielet
englanti, afrikaans, etelä-ndebelen kieli, pohjoissotho, eteläsotho, swazi, tsonga, tswana, venda, xhosaView and modify data on Wikidata
Sähkö
230 V (50 Hz), europistotulppa, AC power plugs and sockets: British and related types, BS 546, IEC 60906-1
Suuntanumero
+27View and modify data on Wikidata
Hätänumero
112 (poliisi, ensihoitopalvelu ja palokunta)View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.zaView and modify data on Wikidata
Liikenne
vasemmanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
Kartta

Etelä-Afrikka sijaitsee Afrikassa.

Alueet[muokkaa]

Kaupungit[muokkaa]

Huomioi[muokkaa]

Etelä-Afrikassa eletään "Afrikan aikaa", joka tarkoittaa ettei asioissa yleensä hötkyillä eivätkä sovitut aikataulut välttämättä pidä paikkansa. Myöhästyminen on hyvin yleistä. Käsitys ajan määreistä sekä määritteet nopea ja hidas merkitsevät Etelä-Afrikassa hyvin eri asioita kuin meille suo­malaisille. Kun meidän mielestämme afrik­kalaiset ovat hitaita tai jopa laiskoja, he voivat omasta mielestään olla erittäin kiireisiä. Heitä ei pidä kiirehtiä, sillä he kokevat sen epäkohteliaaksi ja stressaavaksi.

Eteläafrikkalaisten aikamääreiden hämmentävimpiä määritelmiä ovat sanonnat “just now” ja “nownow”. Sanonta “Just now” ei välttämättä tarkoita sen suoraa käännöstä “juuri nyt”, vaan se voi viitata tulevaan tai menneeseen. Esimerkki 1: “I am coming just now”, “Olen juuri tulossa.” tarkoittaa, että henkilö voi saapua vasta useammankin tunnin kuluttua. Esimerkki 2: “I was in the meeting just now.”, “Olin juuri kokouksessa.” Tämä lause voi tarkoittaa, että henkilö on ollut kokouksessa esimerkiksi eilen. Sana “now” eli “nyt” ei välttämättä tarkoita nyt, vaan tämäkin aikakäsite on venyvä. Jos taas sanotaan “nownow”, “nyt,nyt”, tarkoittaa tämä sitä, että asia tehdään tässä hetkessä. Esimerkki 3: “I bring the paper to you nownow.”, “Tuon paperin nyt.” Samanlainen sanan toisto pätee muihin aikaa määritteleviin sanoihin, kuten nopea-sanan käyttöön. Esimerkki 4:"Do it quick, quick." “Tee se nopeasti, nopeasti”, Kun sanaa painotetaan toistamalla se, tarkoitus on tuoda esille asian kiireellisyys.

Tule[muokkaa]

Suomen kansalainen ei tarvitse viisumia Etelä-Afrikkaan, mikäli matka kestää alle 90 päivää.

Lentokoneella[muokkaa]

Etelä-Afrikan päälentokentät sijaitsevat Johannesburgissa ja Kapkaupungissa. Suomesta ei ole suoria lentoja Etelä-Afrikkaan. Lentoja on eniten Lontoon kautta, mutta Frankfurtin kautta voi päästä perille hiukan nopeammin. Etelä-Afrikkaan lentoja menee paljon myös Pariisin ja Amsterdamin kautta.

Junalla[muokkaa]

Autolla[muokkaa]

Bussilla[muokkaa]

Bussilla Etelä-Afrikkaan pääsee ainakin

Etelä-Afrikassa toimivat ainakin seuraavat bussiyhtiöt:

Esimerkiksi Bussi Pretoriasta Cape Towniin maksaa intercapella R550 eli n. 40€ (31.12.2008). Matka on kalleimmassa hintaluokassa sillä matka on hyvin pitkä.

Hieman erilaisella periaatteella operoiva "reppureissaajan" bussilinja

Nämä kaikki bussiyhtiöt ovat ns. parempiluokkaisia busseja kuin köyhemmän kansanosan käyttämät ns. "bush taxit".

Bussit kulkevat aikataulun mukaan eikä niihin oteta liikaa ihmisiä kyytiin kuten bush taxeissa on tapana. Joissakin busseissa on ilmastointi ja telkkarit.

Laivalla[muokkaa]

Laivalla Etelä-Afrikkaan tai Etelä-Afrikasta voi päästä ainakin yksityisillä aluksilla "jahtipummina". Kannattaa tarkkailla esim. hostellien ilmoitustauluja sellaisten laivojen varalle jotka palkkaavat miehistöä.

Cape Town on legendaarinen pysähdyspaikka kaikille vesillä liikkuville Afrikankiertäjille joten siellä lienee parhaat mahdollisuudet löytää itselleen alus.

Liiku[muokkaa]

Puhu[muokkaa]

Etelä-Afrikassa puhutaan yhtätoista virallista kieltä, muita heimokieliä sekä eri puolilta maailmaa tulleiden siirtolaisten kotikieliä. Virallisia kieliä ovat: isiZulu, isiXhosa, afri­kaans, sepedi, englanti, setswana, sesotho, xitsonga ja siSwati, tshivenda ja isiNdebele. Suurin osa eteläafrikkalaisista puhuu oman kotikielensä lisäksi joko yhtä tai useampaa maan muista kielistä. Englantia puhuu äidinkielenään vain 8,2 prosenttia eli noin 3.7 miljoonaa ihmistä. Yli 57 prosenttia eteläafrikkalaisista pystyy kuitenkin kommunikoimaan englan­niksi, joskin englannin kielen taito on keskittynyt kaupunkialueille. Etelä-Afrikan eng­lantia voi olla vaikeaa ymmärtää, sillä siihen on aikojen kuluessa tullut vaikutteita muista maassa puhuttavista kielistä eikä puhujan ääntämys aina muistuta meidän oppi­maamme kieltä. Kannattaa muistaa, että joskus puhujan voi olla yhtä vaikeaa ymmärtää meitä kuin meillä häntä. Tästä syystä tulee usein paremmin ymmär­retyksi puhumalla selkeää ja hidasta englantia.

Riippumatta puhujan kotikielestä, eteläafrikkalaiset käyttävät yleisesti seuraavia sanoja ja sanontoja: – Ag shame = sääli tai mukavaa. Sanonta jota käytetään ilmaisemaan sympatiaa, mutta voidaan käyttää hämmentävästi myös positiivisessa muodossa. Esimerkiksi: “I had a wonderful holiday.” Vastaus: “Ag shame”. “Olin juuri upealla lomalla.” Vastaus: ”Kuinka mukavaa.” – ja = kyllä afrikaansiksi, käytetään kuitenkin kaikissa kieliryhmissä – Jo`burg, Jozi, Egoli = Johannesburgin lempinimiä – The Mother Town = Äiti kaupunki. Tarkoittaa Kapkaupunkia. – Izzit? = Todellako? Onko näin? Käytetään fraasin “Oh really?” tilalla. – Howzit, Hozzit? = Miten menee? – lekker = hyvä, mukava. – yebo = kyllä tai huomenta. Sana on zulua, mutta käytössä yleisesti. – robots = liikennevalot

Vältä seuraavia sanoja:

– boy/girl = poika/tyttö. Sanoja käyttettäessä tulee olla varovainen, koska apartheidin aikaan sanoja käytettiin puhuttelemaan afrikkalaisia aikuisia miehiä ja naisia. – non-white = ei- valkoinen. Sana on loukkaava rotuun viittaava apartheidajan kuvaus ihmisen ihonväristä. – kaffer/niger = pakana/neekeri. Älä käytä missään tapauksessa! – God, Lord, Jesus = Jumala, Jeesus. Vältä lausumasta turhaan, koska monet eteläafrikkalaiset ovat uskonnollisia.

Osta[muokkaa]

Valuutta

  • Randi eli ZAR
  • 1 randi = 100 senttiä
  • Valuutan kurssi: 1 EUR = 14-15 ZAR

Hintataso[muokkaa]

Syö[muokkaa]

Juo[muokkaa]

Ruokaupoissa ja esim. huoltoasemilla myydään paikallisia viinejä. Niitä voi myös ostaa mukaan viinitiloilta ja ravintoloista. Ravintolassa avatun pullon voi pyytää mukaan lähtiessä mikäli siinä on juomaa jäljellä. Moniin ravintoloihin voi myös viedä mukanaan oman viinin, jolloin pullon avaamisesta + tarjoilusta laskutetaan corkage fee yleensä n.10 R. Paikalliset viinit ovat meidän hintoihimme varrattuna edullisia myös ravintolasta tilattuna. Oluet, siiderit yms sekä vahvat alkoholit myydään erillisissä myymälöissä = bottle store.

Paikallinen alhokoholi on edullista myös ravintoloissa, tuontitavara suhteessa kallista. Monia meilläkin tunnettuja merkkejä valmistetaan maassa lisenssillä, jolloin on halvempaa kuin tuotettu tavara. Kannattaa tarkistaa hinnat alkoholia tilattaessa ja suosia paikallista.Eteläafrikkalaiset, myös miehet, juovat paljon värikkäitä drinkkejä. He rakastavat myös erilaisia shotteja esim. Springbok = kermalikööriä ja vihreää minttua.

Nuku[muokkaa]

Opiskele[muokkaa]

Työskentele[muokkaa]

Pysy turvassa[muokkaa]

Matkustamisen haittana on rikollisuus. Ryöstöt, raiskaukset ja autokaappaukset ovat yleisiä. Ulkona liikkuessa on syytä olla valppaana ja yöllä liikkumista vältettävä. Myös autoilu yöllä ei ole suositeltavaa, ja päivälläkin ovet on pidettävä lukossa. Rahan ja muun arvotavaran mukana pitäminen on myös riski ryöstölle. Pidä arvotavarat lähellä vartaloa, vaikka povitaskussa tai jossain muussa varmassa piilossa.

Suomen ulkoministeriö suosittelee tekemään matkustusilmoituksen ulkoministeriölle tai Suomen edustustoille ennen matkaa. [1]

Pysy terveenä[muokkaa]

  • Etelä-Afrikan terveysministeriön nettisivut [2]

Suositeltavia rokotuksia perusrokotteiden lisäksi A- ja B-hepatiitti rokotteet. Malarialääkkeiden käyttö lähinnä luonnonpuistoissa tai niiden läheisyydessä yövyttäessä.

Aids on levinnyt Etelä-Afrikassa laajalle ja noin joka kymmenes ihminen on hiv-positiivinen.

Kunnioita[muokkaa]

Eteläafrikkalaiset ovat ylpeitä maastaan ja sen saavutuksista. Maassa toimi apartheid-politiikka vuoteen 1994, jonka jälkeen mustat asukkaat saivat samat oikeudet kuin valkoihoisilla. Tänä päivänä musta -ja valkoihoiset ovat hyvissä väleissä keskenään.

Etelä-Afrikka on ensimmäinen ja ainoa Afrikan maa, joka sallii samaa sukupuolta olevien väliset avioliitot. Etelä-Afrikkaa sanotaankin sateenkaarivaltioksi.

Sateenkaarikansalla ei viitata homojen oikeuksiin, vaan Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1984 saanut arkkipiispa Desmond Tutu on ensimmäi­senä käyttänyt maastaan ja ihmisistään nimitystä sateenkaarikansa, The Rainbow Nation. Tämä nimitys on nykyisin yleisesti käytössä ja tällä viitataan väestön etniseen monipuolisuuteen. Väestö muodostuu ainakin kahdestakymmenestä eri etnisestä ryh­mästä.(Editors Inc 2004–2005, 18, 42.)Etelä-afrikka on harvinainen maa siinä, että on poliittisesti korrektia puhua mustista, valkoisista, värillisistä ja aasialaisista. Näitä etnisiä määritelmiä käytetään myös valtion virallisissa dokumenteissa.

Luo luokka

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!