Äkäslompolo

Äkäslompolo on Kolarin kunnan osa.

Ymmärrä

Seitsemän tunturin ympäröimä Äkäslompolo sijaitsee Kolarin kunnan pohjoiskolkassa, Kittilän ja Muonion rajalla.

Historiaa

Viimeisen jääkauden päätyttyä ja tuntureiden paljastuttua asuttivat kivikauden ihmiset Ylläsjokisuuta nykyisen Kolarin kirkonkylän tienoilla. Kun jääjärvien pinnat laskivat, siirtyi asutus pohjoisempaan ja siten myös Äkäslompolon kylään.

Saamelaiset asuttivat kylää ja sen liepeitä löyhinä yhdyskuntina. He olivat täysin riippuvaisia riistamaista, kalastuksesta ja villipeuran pyynnistä. Peuranpyynnistä muodostui vähitellen nykyisen poronhoidon perusta. Viimeiset villit peurat pyydettiin Kittilässä 1800-luvun lopulla. Suomalaiset uudisasukkaat saapuivat kylään kirkonkirjojen mukaan 1748, jolloin rakennettiin Äkäslompolon ensimmäinen talo. Siitä lähtien on kylässä ollut maanviljelystä – ensimmäiset talolliset elivät luonnonmukaisesti maitotuotteiden, viljan, riistan, kalan ja marjojen suhteen. Ohraa viljeltiin se, mikä voitiin. Muuta viljaa ostettiin mahdollisuuksien mukaan, markkinoiden aikaan Pajalassa ja myöhemmin Kolarissa. Taljat ja nahat tekivät mahdolliseksi esimerkiksi suolan ostamisen.

Tietä ei Äkäslompolon kylälle ollut, vaan kulkuväylänä käytettiin Äkäsjokea. (Luosun ja Äkäslompolon kylien välille muodostui kuitenkin polku, joka on vieläkin maastossa löydettävissä). Myöhemmin syntyi myös hevosella ja porolla ajettavissa oleva polkutie Äkäsjokisuuhun, johon asti pääsi maanteitse 1900-luvun alussa.

Ensimmäiset matkailijat saapuivat Äkäslompoloon 1930-luvulla. Matkailu ilman sen kummempaa syytä (kuten malminetsintää tai kartanpiirustusta) kummastutti aluksi paikallista väestöä, varsinkin kun matkailijat kiipesivät tunturiin aivan ilman mitään ”ymmärrettävää” syytä. Eipä aikaakaan, niin paikalliset asukkaat huomasivat, että matkailijoita majoittamalla voi hankkia lisäansioita, vaikka ensi alkuun majoituksesta tarjottu maksu ihmetytti – eihän Lapissa ollut sellaiseen totuttu, vaan kaikki matkamiehet olivat saaneet yösijan sen kummempia maksuja maksamatta. Ensimmäinen auto kävi Äkäslompolossa 1930-luvun alkupuolella ja sen jälkeen alkoivat tienparannushankkeet. Kesti kuitenkin vielä kotvasen, ennen kuin matkailijat pääsivät perille asti ”onnikalla”. Vasta 1950-luvulla linja-auto pääsi varmuudella perille asti.

Matkailijaryhmät olivat 1940-luvulla yleensä kylässä 10 päivää ja heidän lomaansa kutsuttiin ”kurssiksi”. Tunturikurssilaiset majoittuivat nykyisen mittapuun mukaan erittäin vaatimattomasti – joskus oli vuoteena pelkkä oljista sijattu peti lattialla. Kursseilla oli oma kokki mukana. Paikallista ruoanlaittajaa tarvittiin vasta 1950-luvulle tultaessa.

Laskettelun kehitys alkoi toden teolla vuonna 1957, jolloin Varkaankuruun aseteltiin ensimmäinen hissi. Se toimi Volkswagenin moottorilla ja kaikki tarvekalut sekä polttoaine oli kannettava paikalle mies-, poro- tai hevosvoimaa käyttämällä. Tunturiin ei tuolloin ollut tietä ja laskettelijakin joutui ensi alkuun hiihtämään melkoisen rupeaman ennen varsinaista laskettelua. Ylläkselle tuli tie Yleisradion mastohankkeen myötä 1967. Sen jälkeen kylä on muuttunut tasaista tahtia yhdeksi Suomen suurimmista talviurheilukeskuksista.

Tule

Lentokoneella Kittilään.

Junalla Kolariin.

Liiku

Kävellen

Kylällä voit liikkua myös jalkaisin, ympäri vuoden.

Talvella voit kävellä tai potkutella Äkäslompolojärvellä tai mennä huoltoreittiä pitkin Latvamajalle, Kotamajalle tai Kesängin Keitaalle tai Velhon Kodalle joilta saa ostettua virvokkeita, kuumaa mehua ja pikkupurtavaa.

Kesällä löytyy eripituisia ja -tasoisia reittejä kaikkien mieleen. Voit käydä Äkässaivossa, kiertää Kiirunankiepin tai nousta jylhää Pirunkurua ylös ja valloittaa Kesänkitunturin.

Kesäreittikartan voi ostaa alueen kaupoista.

Näe

• Ylläs-Pallas kansallispuisto mahtavine tuntureineen: http://www.yllas.fi/yritykset/pallas-yll%C3%A4stunturin-kansallispuisto
• Pakasaivo eli Lapin Helvetti, rotkojärvi
• Äkässaivo, järvi
• Kuerlinkat, vesiputoukset
• Ylläs[1]
• Konijänkän kotieläinpiha, Konijänkäntie 1. [2]

Tee

Talvella

Kylässä voit hiihtää ja lasketella.

• Moottorikelkkailu
• Huskysafarit
• Lumikenkäily, alueella merkittyjä reittejä tuntureille.
• Poroajelut

Kesällä

• Vaella Kesän aktiviteetteihin kuuluvat niin vaellukset Ylläksen tuntureilla kuin Euroopan suurimmalla, Teuravuoman aapasuoalueella tai Laestadiuspolulla.
• Vesiretkeily Vesiseikkailuja voit kokea kanootilla, kumiveneellä tai suurenmoisella jokilautalla Lappean Suvannolla.
• Kalastus Lohenkalastus Tornion-Muoniojoella houkuttaa kalastajia ulkomaita myöten, kesällä 2011 Lappean Suvannosta saatu suurin lohi painoi 15,4 kiloa. Kasto lisätietoja Kylämaatours.

Osta

Kylässä sijaitsee Jounin kauppa ja Jounin Kauppakeskus. Muitakin kauppoja on kuten Mailan putiikki, Lumiperhonen ja Lumi-Mari. Urheiluliikkeitä SportShop ja Sportia Ylläs.

Syö

Äkäslompolossa on muutamia ravintoloita kuten: Pizzeria Eväskori,ravintoloita mm: Ravintola Kirsi, Ravintola Äkäslopolo, Ravintola Poro, Jullis Restaurant, HaltijaKammi, Kivinavetta, Kaivohuone, YlläsHumina ja Äkäs-hotelli.

• Hotelli Seita, kotiruokaa
• Parthan tilausravintola

Juo

Kahvilat

• Luontokeskus Kellokas,[3] Lounaskahvila upeissa maisemissa ja kivenheiton päässä latuverkostosta.

Baarit & pubit

• Joiku Pub
• Kahvila Bar Routa[4]
• Pub Selvä Pyy[5]

Nuku

Äkäslompolossa on runsaasti vaihtoehtoja erihintaista ja -tasoista majoitusta etsivälle turistille. Majoitusvaihtoehtoihin tutustut kätevimmin Ylläksen Matkailun [6] välityksellä.

• Ylläksen Yöpuu (Äkäslompolon keskustassa Jounin kaupan vieressä). öpuulla on tarjolla kahdeksan 2-9 hengen hyvin varusteltua mökkiä ( 45 – 85 m2 ). Tarjoilee myös aamupalaa ja päivällistä. Yrityksille kokoustilat ja tarvikkeet. 
• Harjun mökit. Perheyritys. Kolme 4-6 hengen hirsimökkiä keittiöllä ja saunalla Äkäslompolon keskustassa. 
• Seitahotelli.  

Pysy terveenä

Ylläksellä palvelee lääkäriasema Medi-ylläs.

Jatka matkaa

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!