Eurooppa

Kohteesta Wikimatkat
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Eurooppa käsittää 10 180 000 km² kokoisen alueen, joka ulottuu Aasiasta Atlantille ja Afrikasta Arktiselle alueelle. Euroopassa on 50 valtiota, joiden yhteinen väkimäärä on yli 700 miljoonaa, mikä kattaa noin 11 % maapallon asukasmäärästä. Alueella puhutaan noin 230 eri kieltä.

Nimen alkuperä[muokkaa]

Nimi Eurooppa on mahdollisesti peräisin kreikkalaisen mytologian prinsessa Europasta, joka joutui härän hahmon ottaneen Zeuksen sieppaamaksi. Toisen teorian mukaan nimi tulee foinikialaisten auringonlaskua merkitsevästä sanasta ereb.

Euroopan rajat[muokkaa]

Euroopan rajat määritellään eri tavoin riippuen poliittisista, kulttuurisista tai käytännöllisistä näkökohdista.

Keskiajalla Euroopan itärajana on pidetty Don-jokea[1] ja Ural-vuoristoa. Nykyisin itärajan katsotaan olevan Mustanmeren ja Kaspianmeren välillä Kaukasus-vuoristossa. Kaukaasian alueita on luettu kuuluvaksi Eurooppaan ja toisinaan Aasiaan.

Kaikki nykyisen maantieteellisen määritelmän mukaiset Euroopan maat ovat Valko-Venäjää ja Vatikaanivaltiota lukuun ottamatta jäseninä laajassa Euroopan valtioiden yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa, johon kuuluvat myös tavallisesti Aasian puolelle luetut Armenia ja Azerbaidžan.

Euroopan unioni[muokkaa]

Nykyään termiä Eurooppa käytetään lisääntyvässä määrin tarkoitettaessa Euroopan unionin jäsenmaita.[2] Tällä hetkellä liitossa on 27 maata (joista Kypros kuuluu maantieteellisesti Aasiaan). Lisäksi muutamat maat neuvottelevat jäsenyydestä, ja useiden muiden maiden uskotaan aloittavan neuvottelut tulevaisuudessa. EU-keskeisen käytännön perusteella esimerkiksi Suomi ja Ruotsi eivät ole kuuluneet Eurooppaan ennen vuotta 1995, eivätkä Norja tai Sveitsi ole siihen koskaan kuuluneet. Talouspoliittisena käsitteenä Euroopalla voidaan tarkoittaa myös Euroopan talousaluetta, johon kuuluvat EU-maiden lisäksi Norja, Islanti, ja Liechtenstein.

Aluejako[muokkaa]

Moskova Wien München Praha Frankfurt Budapest Krakova Baku Ateena Istanbul Bukarest Belgrad Milano Rooma Lissabon Madrid Barcelona Marseille Amsterdam Kiova Varsova Berliini Kööpenhamina Pietari Tukholma Oslo Edinburgh Dublin Lontoo Pariisi Baltian maat Kypros Malta Kiova Varsova Krakova Wien Budapest Belgrad Bukarest Ateena Istanbul Baku Rooma Milano München Praha Berliini Frankfurt Amsterdam Pariisi Marseille Barcelona Madrid Lissabon Moskova Pietari Tukholma Oslo Kööpenhamina Lontoo Dublin Edinburgh Britteinsaaret Ranska Benelux-maat Iberia Italia Pohjois-Afrikka Kreikka Turkki Lähi-itä Kaukasus Balkanin maat Ukraina Valkovenäjä Pohjoismaat Keski-Aasia Venäjä Venäjä Keski-Eurooppa
Napsauta aluetta tai kaupunkia
Balkan (Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Kroatia, Kosovo, Makedonia, Moldova, Montenegro, Romania, Serbia)
Rikas ja myrskyisä historia, mahtava luonto, viehättäviä monikulttuurisia kaupunkeja, vaikuttavia luostareita ja linnoituksia kukkuloiden rinteillä sekä vuoria järvien ja metsien ympäröimänä.
Baltia (Latvia, Liettua, Viro)
Kiehtovia valtioita, joilla on paljon rantaviivaa, keskiaikaisia kaupunkeja ja kaunista luontoa.
Benelux (Alankomaat, Belgia, Luxemburg)
Alava alue, jolla on paljon tarjottavaa. Alankomaat tunnetaan puukengistä, juustoista, tulppaaneista, tuulimyllyistä ja liberaalista ajatusmaailmastaan. Belgia on monikielinen valtio täynnä keskiaikaisia kaupunkeja ja sen rajalla sijaitseva Luxemburg sijaitsee Ardennien kukkuloilla.
Britteinsaaret (Guernsey, Irlanti, Mansaari, Jersey, Yhdistynyt kuningaskunta)
Britannia on kulttuurien sulatusuuni, jossa kulttuurit läheltä ja kaukaa kohtaavat. Irlannin kumpuilevat maisemat ja omalaatuiset ihmiset, perinteet ja kansanperinteet.
Kaukasus (Armenia, Azerbaidžan, Georgia)
Kaukasus on vuorijono Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä osana Euroopan ja Aasian välistä rajaa. Alue on lämmin, ystävällinen ja pääsääntöisesti turvallinen, jossa on monimuotoisia maisemia ja runsaasti ikivanhoja kirkkoja, katedraaleja ja luostareita.
Keski-Eurooppa (Itävalta, Tšekki, Saksa, Unkari, Liechtenstein, Puola, Slovakia, Slovenia, Sveitsi)
Germaaninen ja slaavilainen kulttuuri kohtaavat Keski-Euroopassa, joka yhdistää lännen ja idän kulttuureita. Alueella on runsaasti historiallisia kaupunkeja, satulinnoja, olutta, metsiä, luonnontilaista viljelysmaata ja vuoristoja, kuten mahtavat Alpit.
Ranska ja Monaco
Ranska on maailman suosituin matkakohde ja yksi Euroopan maantieteellisesti monimuotoisimmista maista. Tärkeimpiä nähtävyyksiä ovat pääkaupunki Pariisi, Riviera, Atlantin hiekkarannat, Alppien hiihtokeskukset, linnat, maaseutumaisema ruokakulttuureineen (erityisesti viinit ja juustot), historia, kulttuuri ja muoti.
Kreikka, Kypros, Turkki
Euroopan aurinkoisimmat alueet löytyvät itäiseltä Välimereltä, joka on rantalomailijan, juhlijan ja kulttuurinnälkäisen paratiisi. Lisäksi alueen ruokakulttuuri kukoistaa.
Iberian niemimaa (Andorra, Espanja, Gibraltar, Portugali)
Nämä maat ovat hienoja matkakohteita rikkaan ja ainutlaatuisen kulttuurin, vilkkaiden kaupunkien, kauniin maaseudun ja ystävällisten asukkaiden ansiosta.
Italia (Italia, Malta, San Marino, Vatikaani)
Rooma, Firenze, Venetsia ja Pisa ovat moniet matkailijoiden käyntikohteita, mutta ne ovat vain yksi osa Italiaa. Italiasta löytää enemmän kulttuuria ja historiaa kuin monesta muusta maasta yhteensä.
Valko-Venäjä, Venäjä, Ukraina
Venäjä on valtava maa, joka ulottuu idässä Tyynellemerelle asti. Monipuolisella Ukrainalla on paljon tarjottavaa aina Mustanmeren rantalomasta kauniisiin Odessan, Lvivin ja Kiovan kaupunkeihin. Valko-Venäjä tunnetaan Euroopan viimeisenä diktatuurina.
Pohjoismaat (Färsaaret, Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska)
Uskomattomia maisemia, kuten järviä, vuoria ja tuntureita, jäätiköitä, kuumia lähteitä ja tulivuoria. Paljon karua erämaata, mutta alueella on myös viihtyisiä pikkukaupunkeja ja muutamia pienehköjä suurkaupunkeja.



Historia[muokkaa]

Euroopan kulttuuriperintö pohjautuu etenkin antiikin Kreikkaan, Rooman valtakuntaan ja Lähi-idästä tulleeseen kristinuskoon.

1400-luvulta lähtien eurooppalaiset valtakunnat, erityisesti Espanja (aiemmin Kastilia), Portugali sekä myöhemmin Alankomaat, Ranska ja Britannia (aiemmin Englanti) rakensivat suuria kolonialistisia imperiumeja Afrikkaan, Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan sekä Aasiaan.

Teollinen vallankumous alkoi Euroopassa 1700-luvun lopulla ja kiihdytti osaltaan raaka-aineiden ja markkina-alueiden kysyntää.

Merkittävä vaihe Euroopan historiassa on myös toisen maailmansodan jälkeen vallinnut poliittinen tila. Kylmän sodan aikana Eurooppa oli jaettu kahteen suureen poliittiseen ja taloudelliseen blokkiin: sosialistisiin valtioihin Itä-Euroopassa ja kapitalistisiin valtioihin Länsi-Euroopassa. Vuoden 1990 tietämillä itäblokki hajosi.

Maantiede[muokkaa]

Euroopan topografinen kartta

Eurooppa on oikeastaan vain ryhmä Euraasian läntisiä niemimaita, joita ovat Itämeren erottamat Fennoskandia ja Keski-Eurooppa sekä jälkimmäisestä pohjoiseen erkanevat Bretagnen niemimaa ja Jyllanti sekä etelään Välimereen erkanevat Iberian niemimaa, Italia ja Balkan[3]. Venäjälle tultaessa niemimaa levenee, kunnes se kohtaa Aasian rajan Uralvuorilla.

Euroopan pinnanmuodot vaihtelevat paljon pienillä etäisyyksillä. Eteläosassa on useita vuoristoja, merkittävimpinä Alpit, Pyreneet, Karpaatit ja Kaukasus Aasian rajan tuntumassa. Pohjoisessa on laaja ja alava Pohjois-Euroopan tasanko, ja vuoristoja on Skotlannissa sekä Skandit Skandinaviassa. Euroopan alueella sijaitsee useita suuria saaria, kuten Iso-Britannia, Islanti ja Irlanti.

Maantieteellisiä ääripäitä[muokkaa]

Euroopan vuoristoja[muokkaa]

Euroopan luolia[muokkaa]

  • Postojnan tippukiviluola Sloveniassa
  • Baradla-Domican luolat Unkarissa/Slovakiassa

Ilmasto ja kasvillisuus[muokkaa]

Suurin osa Euroopasta kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen, eteläosat kuuluvat subtrooppiseen ja kaikkein pohjoisimmat osat kylmään vyöhykkeeseen. Paikallinen kasvillisuus on määräytynyt lämpötilan ja sateisuuden mukaan. Euroopassa on Golf-virran lämmittävän voiman ansiosta varsin subtrooppinen kasvillisuus.

Euroopan pohjoisosissa, Jäämeren rannikolla maasto on puutonta ja soista tundraa. Tundraseuduilla talvet ovat kylmiä ja Kesät lyhyitä. Helteitä on harvoin ja sateet painottuvat loppukesään. Pohjoisosien eteläpäässä on taigaa. Alueella kasvaa koivua sekä seka- ja havumetsää.

Keski-Euroopassa on lehtimetsää.

Välimeren monipuolinen kasvillisuutta kasvaa Euroopassa Välimeren rannoilla, pienenä erillisenä "taskuna" Krimin niemimaan eteläkärjessä. Alueella kasvaa nahkealehtisiä sankkoja metsiä, korkeita metsämäisiä piikkipensastoja ja matalampia tiheitä pensastoja. Kaikkein kuivimmilla seuduilla kasvaa jopa myös puoliaavikon kasveja. Kesällä ja alkusyksyllä koko alueella on lähes sateetonta ja kuumaa, mutta sateisen talven jälkeen maalis-huhtikuussa luonto on hyvin rehevää ja täydessä kukassa. Kesän kuivan kauden aikana kasvien, kuten sitruspuiden, mantelipuiden, korkkitammen ja oliivien hedelmät taas kypsyvät.

Euroopan valtiot[muokkaa]

Valtio Pinta-ala (km²) Asukasluku
(arvio 1.7.2002)
Väestötiheys
(as. / km²)
Pääkaupunki valtiomuoto viralliset kielet valuutta
Albanian lippu Albania 28 748 3 544 841 123,3 Tirana tasavalta albania lek
Andorran lippu Andorra 468 68 403 146,2 Andorra La Vella ruhtinaskunta katalaani euro
Bosnia ja Hertsegovinan lippu Bosnia ja Hertsegovina 51 129 4 448 500 77,5 Sarajevo liittovaltio bosnia, serbia, kroatia Bosnian markka
Bulgarian lippu Bulgaria 110 910 7 621 337 68,7 Sofia tasavalta bulgaria Bulgarian leva
Espanjan lippu Espanja 504 758 47 077 100 80,4 Madrid perustuslaillinen monarkia espanja euro
Italia 301 230 57 715 625 191,6 Rooma tasavalta italia euro
Kosovon lippu Kosovo 10 887 1 804 838 220 Pristina tasavalta albania, serbia, bosnia, turkki euro
Kreikka 125 911 13 256 317 81,5 Ateena tasavalta kreikka euro
Kroatia 56 542 4 390 751 77,7 Zagreb tasavalta kroaatti kuna
Kypros 5 995 780 133 130,1 Nikosia tasavalta kreikka, turkki euro
Makedonian lippu. Makedonia 25 333 2 054 800 81,1 Skopje tasavalta makedonia Makedonian denaari
Maltan lippu. Malta 316 397 499 1 257,9 Valletta tasavalta malta, englanti euro
Monacon lippu Monaco 1,95 31 987 16 403,6 Monaco ruhtinaskunta ranska euro
Montenegron lippu Montenegro 13 812 616 258 48,7 Podgorica tasavalta montenegro, albania, serbia euro
Portugalin lippu Portugali 91 568 10 409 995 110,1 Lissabon tasavalta portugali euro
Romanian lippu Romania 238 391 21 698 181 91,0 Bukarest tasavalta romania Romanian leu
San Marinon lippu San Marino 61 27 730 454,6 San Marino tasavalta italia euro
Serbian lippu Serbia 88 361 7 495 742 89,4 Belgrad tasavalta serbia Serbian dinaari
Slovenian lippu Slovenia 20 273 2 337 945 95,3 Ljubljana tasavalta sloveeni euro
Turkin lippu Turkki 783 562 70 586 256 93 Ankara tasavalta turkki Turkin liira
Vatikaanin lippu Vatikaanivaltio 0,44 900 2 045,5 Città del Vaticano absoluuttinen vaalimonarkia, teokratia italia euro
Armenian lippu Armenia 29 800 3 229 900 101 Jerevan tasavalta armenia Armenian dram
Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan 39 730 4 198 491 105,7 Baku tasavalta azeri manat
Georgia 69 700 4 661 473 64 Tbilisi tasavalta georgia Georgian lari
Moldovan lippu Moldova 33 843 4 434 547 131,0 Chişinău tasavalta moldova Moldovan leu
Ukrainan lippu Ukraina 603 700 48 396 470 80,2 Kiova tasavalta ukraina Ukrainan hryvnia
Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä 207 600 10 335 382 49,8 Minsk tasavalta valkovenäjä, venäjä Valko-Venäjän rupla
Venäjän lippu Venäjä 17 075 400 142 200 000 26,8 Moskova liittotasavalta venäjä Venäjän rupla
Alankomaiden lippu Alankomaat 41 526 16 318 199 393,0 Amsterdam, Haag perustuslaillinen monarkia hollanti euro
Belgian lippu Belgia 30 510 10 274 595 336,8 Bryssel perustuslaillinen monarkia hollanti, ranska, saksa euro
Irlanti 70 280 4 374 119 55,3 Dublin tasavalta englanti, iiri euro
Luxemburg 2 586 448 569 173,5 Luxemburg perustuslaillinen monarkia luxemburg, saksa, ranska euro
Ranskan lippu Ranska 547 030 59 765 983 109,3 Pariisi tasavalta ranska euro
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Iso-Britannia 244 820 62 100 835 244,2 Lontoo parlamentaarinen monarkia englanti Englannin punta
Itävalta 83 858 8 169 929 97,4 Wien liittotasavalta saksa euro
Liechtenstein 160 32 842 205,3 Vaduz perustuslaillinen monarkia saksa Sveitsin frangi
Puolan lippu Puola 312 685 38 625 478 123,5 Varsova tasavalta puola Puolan zloty
Saksan lippu Saksa 358 021 83 251 851 233,2 Berliini liittotasavalta saksa euro
Slovakian lippu Slovakia 48 845 5 422 366 111,0 Bratislava tasavalta slovakia euro
Sveitsin lippu Sveitsi 41 290 7 301 994 176,8 Bern valaliitto saksa, ranska, italia, retoromaani Sveitsin frangi
Tšekin lippu Tšekki 78 866 10 256 760 130,1 Praha tasavalta tšekki Tšekin koruna
Unkarin lippu Unkari &&&&&&&&&&093030.&&&&0093 030 &&&&&&&010198315.&&&&0010 198 315 &&&&&&&&&&&&0109.0600000109,6 Budapest tasavalta unkarin kieli Unkarin forintti
Islannin lippu Islanti 103 000 279 384 2,7 Reykjavik tasavalta islanti Islannin kruunu
Latvia 64 589 2 366 515 36,6 Riika tasavalta latvian kieli euro
Liettua 65 200 3 601 138 55,2 Vilna tasavalta liettua euro
Norjan lippu Norja 324 220 4 525 116 14,0 Oslo perustuslainen monarkia norja Norjan kruunu
Ruotsin lippu Ruotsi 449 964 9 256 744 19,7 Tukholma perustuslainen monarkia ruotsi Ruotsin kruunu
Suomen lippu Suomi 336 593 5 612 537 15,4 Helsinki tasavalta suomi, ruotsi euro
Tanskan lippu Tanska 43 094 5 368 854 124,6 Kööpenhamina perustuslaillinen monarkia tanska Tanskan kruunu
Viron lippu Viro 45 226 1 415 681 31,3 Tallinna tasavalta viro euro

Kaupungit[muokkaa]

Euroopassa on 17 yli 1,5 miljoonan asukkaan kaupunkia. Vuoteen 1950 asti eurooppalaiset pääkaupungit olivat maailman suurimpien kaupunkien joukossa, mutta kehitysmaiden väestönkasvu muutti tilanteen.

Alla on listattu turistien suosimia Euroopan suurkaupunkeja.

Väestö[muokkaa]

Euroopassa asuu nykyisin noin 680 miljoonaa henkeä. Väkiluvun kasvu on hidasta verrattuna muihin maanosiin. Sen sijaan väestön ikääntyminen on nopeaa: vuonna 2005 yli 65-vuotiaiden osuus oli 16 prosenttia väestöstä, vuoteen 2050 mennessä sen on laskettu kasvavan 28 prosenttiin.[5]

Kielet[muokkaa]

Euroopassa puhutaan noin 230 kieltä, mikä on vain 3 % maailman kielten lukumäärästä.[6] Indoeurooppalaisten kielten puhujia on yli 90 prosenttia. Suurimmat kieliryhmät ovat slaavilaiset, germaaniset ja romaaniset kielet.

Uskonnot[muokkaa]

Eurooppalaisista noin 75 % on kristittyjä, 8 % muslimeja. Muslimeista suurin osa asuu Venäjän ja Turkin Euroopan-puoleisissa osissa, Bosnia-Hertsegovinassa ja Albaniassa.[7] Noin 17 % ei tunnusta mitään uskontoa. Juutalaisia on alle yksi prosentti.

Lähteet[muokkaa]

  1. Iso tietosanakirja, 3. osa (Edom-Gotthielf), art. Eurooppa, Otava 1933
  2. Eurooppanaisia ja Eurooppa-ongelmia Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2005
  3. Malline:Cite web
  4. Mont Blanc, France/Italy Peakbagger.com
  5. The Geopolitics of world population change Center for Strategic & International Studies, 2007
  6. Interactive Language Map The National Virtual Translation Center, 2007
  7. Muslims in Europe BBC, 2005