Wikimatkoista
Suomi
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Parlamentaarinen tasavaltaView and modify data on Wikidata
Valuutta
EuroView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
338 478,34 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
5 563 970 ()View and modify data on Wikidata
Kielet
suomi, ruotsiView and modify data on Wikidata
Uskonnot
Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomen ortodoksinen kirkkoView and modify data on Wikidata
Sähkö
230 V (50 Hz), europistotulppa, suko
Suuntanumero
+358View and modify data on Wikidata
Hätänumero
112View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.fiView and modify data on Wikidata
Aikavyöhyke
UTC+2 (normaaliaika)View and modify data on Wikidata
Liikenne
oikeanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
Kartta

Suomen tasavalta eli Suomi (ruots. Republiken Finland, Finland) on valtio Pohjois-Euroopassa Itämeren rannalla. Se rajautuu idässä Venäjään, pohjoisessa Norjaan ja lännessä Ruotsiin; neljäs naapurimaa Viro sijaitsee Suomenlahden eteläpuolella. Ahvenanmaa on demilitarisoitu autonominen maakunta, joka kuuluu Suomeen.

Alueet[muokkaa]

central

Suomi jakautui 1997-2009 viiteen lääniin, jotka olivat:

  1. Etelä-SuomiEtelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Uusimaa, Kymenlaakso
  2. Länsi-SuomiEtelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa, Satakunta, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Varsinais-Suomi
  3. Itä-SuomiPohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
  4. Oulun lääniPohjois-Pohjanmaa, Kainuu
  5. Lapin lääni

Lisäksi Suomessa on yksi itsehallinnollinen maakunta:

  1. Ahvenanmaan maakunta

Kaupungit[muokkaa]

Suomen asukasluvultaan 20 suurinta kaupunkia ovat:

  1. Helsinki (~642 000)
  2. Espoo (~277 000)
  3. Tampere (~231 000)
  4. Vantaa (~222 000)
  5. Oulu (~201 000)
  6. Turku (~189 000)
  7. Jyväskylä (~139 000)
  8. Lahti (~119 000)
  9. Kuopio (~118 000)
  10. Pori (~85 000)
  11. Kouvola (~85 000)
  12. Joensuu (~76 000)
  13. Lappeenranta (~73 000)
  14. Hämeenlinna (~68 000)
  15. Vaasa (~67 000)
  16. Seinäjoki (~62 000)
  17. Rovaniemi (~62 000)
  18. Mikkeli (~54 000)
  19. Kotka (~54 000)
  20. Salo (~53 000)

Muut kohteet[muokkaa]

Näkymä Kuopiossa, tyypillinen suomalainen metsä- ja järvimaisema
  • Lapin erämaat ja tunturit
  • Turun saaristo
  • Kansallispuistot ja luontopolut risteilevät metsä- ja järvimaisemissa ympäri Suomen

Ymmärrä[muokkaa]

Suomi oli osa Ruotsia 1300-luvulta 1800-luvulle, jolloin alue liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Suomi sai itsenäisyytensä vuonna 1917.

Mene[muokkaa]

Suomesta on kattavat ulkomaanyhteydet.

Lentokoneella[muokkaa]

Ulkomaan lentoliikenteen solmukohdista ylivoimaisesti tärkein on Helsinki-Vantaan kenttä (Helsinki-Vantaa International airport), josta Finnair pyörittää toimintaansa ja jonne monet muutkin yhtiöt lentävät. Suoria lentoja [1] ei kuitenkaan joka paikkaan ole, joten usein on vaihdettava konetta esim. Kööpenhaminassa (SAS), Frankfurtissa (Lufthansa) tai Lontoossa (British Airways).

Hyvänä kakkosena tulee Lappeenranta, joka on Ryanairin [2] Suomen lentojen keskus. Ryanairillä pääsee kyllä halvalla, mutta palvelu on hintansa veroista. Muita halpalentoyhtiötä tulee ja menee jatkuvasti, kts. Euroopan halpalentoyhtiöt.

Turusta on lentoyhteys Tukholmaan (SAS), Riikaan (AirBaltic) ja Gdanskiin sekä useisiin muihin kohteisiin (Wizzair). Tampereelta on yhteys Tukholmaan ja Riikaan. Vaasasta pääsee Tukholmaan.

Junalla[muokkaa]

Suomesta on suoria ulkomaanyhteyksiä vain Pietariin ja Moskovaan. Ruotsiin ei pääse junalla, mutta monet junaliput (esim. InterRail) kelpaavat busseihin Kemin ja Luulajan välillä.

Autolla[muokkaa]

Autolla pääsee kaikkiin naapurimaihin Ruotsiin, Norjaan sekä Venäjälle.

Bussilla[muokkaa]

Helsingistä on bussiyhteys Pietariin. Lapista on bussiyhteyksiä Norjaan ja Ruotsin Haaparantaan. Jotkut vuorot jatkavat Helsinkiin asti, mm. joka perjantai kulkeva vuoro Nordkapista.

Laivalla[muokkaa]

Suomeen on suoria laivayhteyksiä Latviasta, Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Saksasta.

Ruotsi[muokkaa]

Saksa[muokkaa]

Viro[muokkaa]

Helsinki-Tallinna:

Venäjä[muokkaa]

Ahvenanmaa[muokkaa]

Muut[muokkaa]

Latviaan ja Liettuaan ei ole säännöllistä reittiliikennettä, mutta erityisesti kesäisin järjestetään satunnaisia risteilyjä.

Liiku[muokkaa]

Suomi on maa, joka on hajautunut suuriin keskuksiin ja harvaan asuttuun maaseutuun. Suurissa keskuksissa on verraten hyvätasoinen julkinen liikenne. Suurempien kaupunkien välillä on kattava tarjonta junilla, busseilla ja lentokoneilla. Suurten keskusten ulkopuolisessa Suomessa pääkulkumuoto on henkilöauto, mutta suurimpaan osaan pienemmistäkin paikoista on silti mahdollista matkustaa joukkoliikenteellä hyödyntäen kattavaa kaukoliikenteen bussiverkostoa.

  • Matkakeisari.fi - Junien ja linja-autojen aikataulut sekä hinnat
  • Perille.fi - Junien, linja-autojen ja lentokoneiden aikataulut sekä hinnat, osaa yhdistellä eri kulkumuotoja matkaketjuiksi
  • Pikavuorot.fi - Junien ja linja-autojen aikataulut
  • Google Maps - Google Maps sisältää sekä juna- että kaukobussiaikatauluja sekä paikallisliikenteen reittejä, hakee aikataulut osoitteiden perusteella
  • Matka.fi - Koko Suomen joukkoliikenteen reittiopas, sisältää junat, lentokoneet, viranomaisten ostamaa maaseudun bussiliikennettä ja paikallisbussit, hakee aikataulut osoitteiden perusteella
  • Matkahuolto Reittiopas - Sisältää valtakunnallisen kaukobussiliikenteen, seutuliikenteen bussilinjoja sekä joidenkin kaupunkien paikallisbussit, hakee aikataulut osoitteiden perusteella

Bussilla[muokkaa]

Junalla[muokkaa]

Suomen rautatieverkosto 2006
  • VR - Junayhteydet Suomessa

Autolla[muokkaa]

Suomessa on hyvä tieverkko ja eurooppalaisella mittapuulla pääsee liikkumaan autolla varsin hyvin. Ruuhkia ei juurikaan esiinny Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien sisäänmenoteiden ulkopuolella. Etenkin talvella ajaessa kannattaa tarkistaa mahdolliset liikennehäiriöt, tietyömaat ja kelitiedot Liikenneviraston sivuilta [15].

Kimppakyydit[muokkaa]

Puhu[muokkaa]

Suomi on virallisesti kaksikielinen maa. Lähes 90 % suomalaisista puhuu suomea. Ruotsin puhujia runsaat 5 %. Ahvenanmaa on kokonaan ruotsinkielinen. Myös englantia ymmärretään lähes kaikkialla Suomessa. Lähes jokaisessa kahvilassa ja ravintolassa on englantia puhuvaa henkilökuntaa.

Koe[muokkaa]

Suomalainen sauna

Sauna[muokkaa]

Suomessa on saunoja melko tiheästi ja ne eivät ole vain varakkaamman väestönosan luksustuote. Tavallisesti kussakin omakoti- ja kerrostalossa on vähintään yksi sauna. Joissakin uusimmissa kerrostaloasunnoissa saattaa olla kullakin asunnolla käytössään oma sauna. Vanhemmat saunat ovat puulämmitteisiä, kun taas uusimmat ovat useimmiten sähkölämmitteisiä.

Suomalaisessa saunassa lämpötila on tavanomaisesti 70°C ja 100°C välillä. Saunomisrituaaleihin kuuluu itsensä lyöminen koivun lehtiä sisältävistä oksista valmistetulla vihdalla.

Talviurheilu[muokkaa]

Talvisin Suomessa on mahdollista harrastaa mm. hiihtämistä ja luistelua julkisin varoin ylläpidetyillä laduilla ja jäillä. Luistelujäitä ylläpidetään usein koulujen urheilukentillä ja pidemmistä luistelureiteistä kiinnostuneet voivat suunnata kaupunkien ylläpitämille luonnonjäille. Hiihtämistä varten useilla paikkakunnilla on esimerkiksi metsissä sekä järvillä moottorikelkoilla tehtyjä latuja.

Tapahtumia[muokkaa]

Turmion Kätilöt -yhtye Tuska Open Air -festivaaleilla

Kesäisin Suomessa järjestetään erilaisia vuosittaisia musiikkifestivaaleja ympäri maan.

  • Ruisrock, Turku
  • Tuska Open Air, metallimusiikkitapahtuma Helsingissä
  • Ilosaarirock, Joensuu
  • Provinssirock, Seinäjoki

Vuosittaisia urheilutapahtumia on listattu alle.

  • Salpausselän Kisat, kansainvälinen Lahdessa järjestettävä kisa, jossa mm. hiihdetään ja mäkihypätään.
  • Neste Ralli, rallikilpailu Jyväskylässä.
  • Kuninkuusravit, kesäisin järjestettävä hevosravikilpailu, joka järjestetään eri vuosina eri paikoissa.
  • Eukonkannon MM-kisat[16], kerran kesässä Sonkajärvellä

Huvittelu[muokkaa]

Huvipuistoja Suomessa:

  • Linnanmäki,[17], Helsingissä (44 huvittelulaitetta)
  • Särkänniemi,[18], Tampereella (33 huvittelulaitetta)
  • PowerPark,[19], Kauhavan Alahärmässä
  • Tykkimäki,[20], Kouvolassa

Suomessa kiertäviä huvittelutapahtumia:

  • Sirkus Finlandia,[21], kiertelee ympäri Suomen keväästä syksyyn.
  • Suomen Tivoli,[22], Suomessa kiertelevä tivoli.
  • Tivoli Sariola,[23], Suomessa kiertelevä tivoli

Vesipuistot[muokkaa]

  • Serena,[24], vesipuisto Espoossa
  • Tropiclandia,[25], vesipuisto Vaasassa
  • JukuPark,[26], vesipuisto Kalajoella
  • JukuPark,[27], vesipuisto Turussa

Osta[muokkaa]

Suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa on automarketteja joista läpikulkumatkailija voi ostaa kaiken tarpeellisen, erikoiskauppoja ei juurikaan ole suurimpien kaupunkien keskustojen ulkopuolella. Pienissä kyläkeskuksissa on yleensä ainakin yksi ruokakauppa. Suurten kaupunkiseutujen ulkopuolella kauppojen valikoima on melko samanlaista kaikkialla. Monella paikkakunnalla voi myös ostaa leipää, kalaa ja käyttötavaroja torilta.

Hintataso[muokkaa]

Kansainvälisellä mittapuulla Suomi on kallis maa.

Syö[muokkaa]

Suomalaista ruokaa

Suomalaisessa arkiruoassa on tavanomaisesti vain vähän mausteita, ja sitä saatetaan pitää mauttomana. Lämmin ruoka sisältää usein perunaa ja juureksia sekä liha- tai kalatuotteita. Ruoan kanssa nautitaan leipää ja maitoa.

Suomalaisina ruokaerikoisuuksina pidettyjä ruokia on lueteltu allaolevassa listassa.

  • Karjalanpiirakat: ruiskuorinen leivonnainen, jonka sisällä on riisipuuroa. Stereotyyppinen lisuke karjalanpiirakalle on munavoi.
  • Kalakukko: umpinainen ruistaikinakuorinen leivos, jonka sisällä on kalaa.
  • Musta makkara: lihasta, ryyneistä ja verestä valmistettu mustanvärinen makkara.
  • Leipäjuusto: kiekonmuotoinen tuorejuusto.
  • Xylitol-tuotteet: pastilli- ja purukumimuodossa valmistettava makeistyyppinen ruoka, joka ehkäisee kariesta.
  • Poronkäristys

Juo[muokkaa]

Suomessa vesijohtovesi on niin puhdasta, että sitä voi juoda sellaisenaan. Lapissa useimmat tunturipurot ovat juomakelpoisia, eikä vettä tarvitse välttämättä puhdistaa tai keittää ennen käyttöä. Retkeilijät juovat yleisesti järvi- ja jokivettä muuallakin Suomessa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä lääketieteellisesti suositeltavaa.

Nuku[muokkaa]

Melkein jokaisesta kuntakeskuksesta löytyy ainakin yksi hotelli tai muunlainen majoitusliike. Hotelliketjujen hotellit sijaitsevat suurissa kaupungeissa tai laskettelukeskusten yhteydessä. Suurimpiin ketjuihin kuuluu Radisson Blu [28] Sokos [29], Cumulus/Rantasipi [30], Scandic [31], Best Western [32] ja Finlandia [33]. Kansainvälisellä mittapuulla hotellien hintataso on korkeahko.

Edullisempaa yöpymistä löytyy hostelleista, Omenahotelleista ja leirintäalueista.

Pysy turvassa[muokkaa]

Suomi on maailman turvallisimpia maita. Humalaiset ihmiset aiheuttavat toki jonkin verran ongelmia. Viikonloppuiltaisin kaupunkien keskustoissa liikkuu tavallista arki-iltaa enemmän ihmisiä ja juopuneita voi olla enemmän. Vaikka Suomi on suhteellisen rauhallinen maa kannattaa ennaltaehkäistä vaaratilanteet välttämällä syrjäisimpiä ja hiljaisempia katuja, sekä puistoja. Seurueen kanssa ei ole mitään hätää kunhan ei haasta riitaa kenenkään kanssa. Kaupungeissa liikkuu öisin poliisipartioita valvomassa järjestystä ja baarien, yökerhojen ja anniskeluravintoloiden ovilla on yleensä järjestyksenvalvojia. Poliisin tavoittaa yleisestä hätänumerosta 112.

Katso rikostilastoja: http://www.nationmaster.com/red/country/fi-finland/cri-crime&all=1

Pysy terveenä[muokkaa]

Suomessa terveydenhuolto on yksi maailman parhaista. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö pitäisi olla varovainen. Pitämällä huolen päivittäisestä hygieniasta pärjää hyvin. Sairaaloita on yleensä suurimmissa kaupungeissa ja isoimmissa kuntakeskuksissa. Terveysasemia löytyy lähes jokaisesta kuntakeskuksesta. Pohjois-Lapissa tosin matka lähimmälle terveysasemalle voi olla pitkä. Hätänumero on 112, josta tavoittaa poliisin, palokunnan ja ambulanssin.

Suomi on alkanut panostaa enemmän myös hyvinvointi-matkailuun.

Kunnioita[muokkaa]

Suomalaiset ovat ystävällisiä ihmisiä, jotka ottavat mielellään turisteja vastaan ja auttavat heitä. Vieraiden seurassa suomalaiset ovat aluksi varautuneita, mutta tutustumisvaiheen jälkeen luonteeltaan välittömiä, luotettavia ja melko suorasanaisia.

Ota yhteyttä[muokkaa]

Suomessa on koko maan kattava GSM-verkko ja suuremmissa taajamissa myös 5G-verkko. Syrjäseuduilla puhelinverkko on välillä heikko, mutta yleensä puhelut kuuluvat sielläkin, tosin internet-yhteydet voivat olla hitaita.

Tämä on käyttökelpoinen artikkeli. Sitä voisi käyttää, mutta se ei vedä vertoja matkaoppaalle. Sukella sisään ja auta tekemään siitä suositeltu!