Wikimatkoista

Pallas-Yllästunturin Kansallispuisto sijaitsee Lapissa.

Kaupungit[muokkaa]

Suomen kolmanneksi suurin kansallispuisto sijaitsee Muonion, Kittilän, Kolarin ja Enontekiön kuntien alueella.

Nähtävyydet[muokkaa]

Kartta
Pallas-Yllästunturin kansallispuisto

Enontekiön Ounastuntureilta Kolarin ja Kittilän Yllästuntureille asti ulottuvan tunturiketjun maastot ovat kuin luodut retkeilyyn, hiihtoon ja luonnossa virkistymiseen. Polut ja nähtävyydet löytyvät osoitteista Retkikartta.fi ja Luontoon.fi.

Kiinnostavia kulttuurinähtävyyksiä puistoalueella ovat esimerkiksi kuntien kotiseutumuseot, tosin moni niistäkin on vähän aikansa elänyt.

  • 1 Enontekiön kotiseutumuseo . Museo on suorastaan kivikautinen, sillä 5000–7000 vuotta sitten sen paikalla oli mesoliittisen kivikauden aikaista asutusta.
  • 2 Pallashotellin rauniot. vanhan funkistyyliin rakennettu. Hotelli rakennettiin 1936, kesäisin sinne pääsi autolla ja talvisin pororeki haki matkalaiset Kutunivasta. Hotelli tuhottiin 1944 saksalaisten perääntyessä. Nykyinen Pallaksen tunturihotelli vihittiin käyttöön 1948.
  • 3 Äkässaivon rotkojärvi (Puiston eteläinen kolkka). Kansanuskomusten mukaan saivon välipohjan alla asuu kuolleiden saamelaisten saivokansa. Näyttävä jyrkänne tunnetaan myös entisenä uhripaikkana. Uhrilahjojen uskottiin tuovan hyvän kalasaaliin.
  • Saksalainen lentokoneenhylky Aakenustunturilla. Sotien ajalta jäänyt.

Ymmärrä[muokkaa]

Länsi-Lapin luonto on monimuotoinen: Tuntureilla ja metsissä kohtaavat niin eteläiset kuin pohjoiset lajit. Tämä ei ole sattumaa: Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joilla vaalitaan arvokkaita luontokohteita. Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueet jaetaan viiteen vyöhykkeeseen: virkistys-, kulttuuri-, erityis- ja rajoitusvyöhykkeeseen.

Ilmasto[muokkaa]

Kansallispuiston retkeilymahdollisuudet vaihtelevat vuodenaikojen mukaan. Kostea- ja kylmätalvinen ilmasto takaa pitkän hiihtokauden ja kannattavat keväthanget. Yötön yö jaksaa ihmetyttää: Mollukka ei malta mennä nukkumaan, miksi itsekään pitäisi. Keskikesän räkkä pitää poissa herkemmät retkeilijät. Värikäs ruska innostaa vuodesta toiseen. Kaamosaika takaa rauhan, jollaista ei muualta voi saada.

Tule[muokkaa]

Suurimmat kävijämäärät ovat kevättalvella ja ruska-aikana. Keskuksista Ylläs ja Luontokeskus Kellokas ovat vilkkaimmat. Pallastunturista löydät rauhaa, Tunturi-Lapin luontokeskuksesta kulttuuria.

Lentokoneella[muokkaa]

Lähimmät lentokentät ovat Kittilässä ja Enontekiöllä ja Ruotsin Pajalassa.

Junalla[muokkaa]

Yöjuna kulkee Helsingistä Kolariin säännöllisesti.

Autolla[muokkaa]

Helsingistä Äkäslompoloon ajaa noin 12 tuntia, Hettaan tunti lisää.

Bussilla[muokkaa]

Lapissa liikennöi esimerkiksi Eskelisen linjat.

Liiku[muokkaa]

Kansallispuistossa liikutaan kävellen, talvella hiihtäen tai lumikenkäillen.

Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa suositellaan erityisesti kylästä kylään -retkeilyä eli vaellusta ja retkeilyä lähikylien palveluihin nojautuen. Länsi-Lapin tunturiketjun kupeessa on pieniä kyliä pitkin matkaa ja kaikissta löytyy matkailupalveluita. Enää ei tarvitse vaeltaa painava rinkka selässä, kun vaihtoehtona on vaeltaminen yhdestä kylästä kansallispuiston kautta toiseen kylään valmiiden herkkupatojen ääreen ja lakanoiden väliin yöpymään.

Pyöräily on sallittu vain tietyillä reiteillä. Pallastuntureiden alueella Pallaksentie ja Majavaojantie soveltuvat pyöräilyyn. Pyöräily on sallittua myös vanhalla Sammaltunturin tiellä. Maastossa ja retkeilyreiteillä pyöräily on kiellettyä. Ylläs - Aakenuksen alueella parhaat pyöräilyreitit löytyvät kansallispuiston ulkopuolelta, ja niiden sijainti näkyy Ylläs - Levi ulkoilukartassa. Retkipyöräilyreittien kuvauksia löytyy Ylläksen Matkailuyhdistyksen sivuilta.

Puhu[muokkaa]

Pääasiassa suomea, saamea ja linnunlaulua, mutta erityisesti sesonkiaikoina Lapissa kuulee kaikkia kieliä ruotsista ja englannista italiaan, espanjaan, saksaan, hollantiin tahi norjaan.

Syö[muokkaa]

Syö mitä tahansa, mutta syöhän hyvin niin jaksat maastossa! Paikallisten suurinta herkkua on poro, tuore järvikala, loppukesän marjat (makeampia mansikoita saa hakea!), syksyn sienisato sekä tietenkin leipäjuusto kahvin kera.

Juo[muokkaa]

Puroista ja järvistä saat juomakelpoista vettä, joka nuotiolla porisee nokipannukahviksi.

Pysy turvassa[muokkaa]

Varaudu yllättäviin sääolosuhteisiin aina tunturissa liikkuessasi! Älä koskaan lähde lyhyellekään retkelle ilman karttaa! Jos haluat selvitä pienestä eksymisestä mukavasti, niin ota mukaan kartan lisäksi kännykkä, evästä ja tulitikut.

Lisätietoa[muokkaa]

Tämä on tynkä-artikkeli. Siinä on vähän sekalaista tietoa, mutta kokonaisuudesta puuttuu jotain oleellista. Sukella sisään ja auta tekemään siitä käyttökelpoinen!