Eurooppa > Pohjoismaat > Norja

Norja

Kohteesta Wikimatkat
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Norja
Flag of Norway.svg
Yleistiedot
Pääkaupunki
Valtiomuoto
Perustuslaillinen monarkia, edustuksellinen demokratiaView and modify data on Wikidata
Valuutta
Norjan kruunuView and modify data on Wikidata
Pinta-ala
385 207 km2View and modify data on Wikidata
Väkiluku
5 258 317 ()View and modify data on Wikidata
Kielet
Kirjanorja, saamelaiskielet, Uusnorja, norjaView and modify data on Wikidata
Sähkö
230 V (50 Hz), Europlug, suko
Suuntanumero
+47View and modify data on Wikidata
Hätänumerot
112 (poliisi), 110 (palokunta), 113 (emergency medical services)View and modify data on Wikidata
Verkkotunnus
.noView and modify data on Wikidata
Aikavyöhyke
UTC+01.00 (normaaliaika)View and modify data on Wikidata
Liikenne
oikeanpuoleinenView and modify data on Wikidata
WWW-sivut
LocationNorway.svg

Norja [1] sijaitsee Euroopassa. Sen rajanaapureita ovat Ruotsi, Suomi ja Venäjä. Norjalle kuuluu myös Huippuvuoret-saaristo, Jan Mayen-saari ja Bouvet’nsaari. Norja omistaa myös palan Etelämannerta, Kuningatar Maudin maan sekä antarktisen Pietari I:n saaren.

Alueet[muokkaa]

Norjan kartta

Kaupungit[muokkaa]

Muut kohteet[muokkaa]

Ymmärrä[muokkaa]

Norja, Suomen pohjoisin naapuri, on pohjoismainen maa, joka ei kuulu Euroopan Unioniin. Norja on perustuslaillinen monarkia, jota näennäisesti johtaa kuningas Harald V. Parlamentilla on poliittinen valta. Maa on kapea, vuoristoinen ja pitkä - matka pohjoisimmasta kolkasta eteläkärkeen on lähes 3000 kilometriä maanteitä pitkin.

Norja on öljyllä vaurastunut valtio ja siellä on maailman korkein elintaso.

Historia[muokkaa]

Norjan pohjoisosaan tuli asutusta 11000 vuotta sitten, kun saamelaisten esi-isät saapuivat alueelle. Ilmaston lämmetessä euroopasta saapui väkeä Norjan etelä- ja keskiosiin.

Viikinkiajalla 800-luvulla Norjaan alkoi muodostua kuningaskunta. Myöhemmin Norja on ollut yhdistyneenä Ruotsiin ja Tanskaan.

Vuonna 1905 Norja itsenäistyi Ruotsista. Ensimmäisessä maailmasodassa Norja oli puolueeton ja toisessa maailmansodassa Saksa miehitti Norjan vuosien 1940-1945 ajaksi.

Norja alkoi pumpata öljyä 1970-luvulla ja rikastui.

Satelliittinäkymä Norjan vuoristosta

Maantiede[muokkaa]

Norja on pitkulainen ja sillä on paljon rantaviivaa. Suurin osa Norjasta on vuoriston peittämä, Norjan korkein paikka on 2 469 metrin korkuinen Galdhøpiggen. Maassa on paljon vuonoja, joista syvin ja pisin on Sognevuono.

Noin kolmasosa Norjasta on metsän peitossa. Maassa on lisäksi lukuisia järviä ja jokia.

Ilmasto[muokkaa]

Maan ranta-alueilla on lauhkea meri-ilmasto. Pohjoisessa talvi on luminen ja pimeä. Etelä- ja länsirannalla talvet ovat maltillisia ja sateisia. Sisämaan vuoristoissa on koviakin pakkasia.

Tule[muokkaa]

EU-kansalaiset eivät tarvitse Norjaan viisumia. Suomalaiselle matkailijalle matka-asiakirjaksi riittää henkilöllisyystodistus tai pelkkä ajokortti.

Lentokoneella[muokkaa]

Finnair [2] ja Norwegian Air Shuttle [3] lentävät suoraan Helsingistä Oslon Gardermoen-kentälle.

Junalla[muokkaa]

Suomesta ei ole junayhteyksiä Norjaan mutta Ruotsista on useita junayhteyksiä Norjaan, esimerkiksi Tukholmasta Osloon.Ehkä kaunein ja kiinnostavin junayhteys on Luulajasta Kiirunan kautta Narvikiin kulkeva "malmijuna".

Autolla[muokkaa]

Autolla pääsee hyvin Norjaan joko Lapista tai Ruotsin kautta.

Bussilla[muokkaa]

Rovaniemeltä on bussiyhteydet [4] useisiin paikkakuntiin Pohjois-Norjassa. Ruotsista on hyvät bussiyhteydet Osloon.

Laivalla[muokkaa]

Norjaan on laivayhteyksiä Tanskasta, Ruotsista ja Saksasta.

Liiku[muokkaa]

Lentokoneella[muokkaa]

Norja on pitkä ja vuoristoinen maa, joten jos haluaa päästää paikasta paikkaan nopeasti, lentäminen on ainoa vaihtoehto. Melkein jokaiselle pienelle lentokentälle on jonkinlaista reittiliikennettä. Merkittävin lentoasema on Oslossa, mutta paikallisesti suoria lentoja paikasta toiseen löytyy varsin hyvin, joten ei läheskään aina ole pakko lentää alas Osloon vaihtamaan konetta. Merkittävimmät yhtiöt sisäisessä liikenteessä ovat SAS [5], Widerøe [6] sekä Norwegian Air Shuttle [7].

Junalla[muokkaa]

Norjan valtion rautatiet [8]. Pohjois-Norjassa ei ole junalikennettä.

Autolla[muokkaa]

  • Norja ei ole tasainen maa, vaan vuoria ja vuonoja on runsaasti. Tästä syystä maisemat ovat mahtavia mutta tiet ovat usein mutkaisia, kapeita ja jyrkkiä ylä- ja alamäkiä löytyy todella paljon, joten matkailijan on varattava runsaasti aikaa matkoihin. Keskinopeus on 60 km/h tai alle, ja tiet kulkevat usein vuonojen reunoja pitkin sen sijaan että vuonon yli pääsisi ajamaan sillalla joten etäisyys on usein huomattavasti linnuntien etäisyyttä pitempi. Joissakin paikoissa toimii maksullinen lossi.
  • Varsinkin maan pohjoisosissa ajaessa tulee tietää että toisin kuin Suomessa menovettä ei välttämättä joka kylästä saa; matka seuraavaan bensa-asemaan saattaa olla sata kilometriä tai enemmän. Ota mukaan täysi varakanisteri ja täytä tankki ajoissa.
  • Monilla tieosuuksilla on tietulleja. Rahalla maksettavia tietulleja ei enää ole vaan kamerat kuvaavat autojen rekisterikilvet ja laskut tulevat Englannissa toimivan yhtiön kautta kotiin. Tämä koskee kaikkia autoilijoita. Maksuissa on kuitenkin monesti useamman kuukauden viive, ennenkuin ne tulevat kotiin. Kirjeet ovat suomenkielisiä ja summat euroja, joten maksaminen on helppoa. Paljon Norjassa oleskelevan kannattaa hankkia autoonsa tunnistinlaite "Autopass brickke" jonka saa useimmilta huoltoasemilta. Tietulliasemia kutsutaan puomiasemiksi (bomstasjon).
  • Ylinopeussakot ovat huomattavan suuria ja sakot saa hyvin pienestä ylinopeudesta.
  • Varsinkin Pohjois-Norjassa talviaikaan kannattaa varautua siihen, että kaikki tiet ei välttämättä ole liikenteelle avoinna kaiken aikaa.
  • Pohjois-Norjassa autoilijan kannattaa varoa tietä ylittäviä poroja, joita on enemmän kuin Lapissa.

Bussilla[muokkaa]

Norjan sisäisiä linja-autolinjoja operoi mm.

Laivalla[muokkaa]

  • Hurtigruten [9] on suosittu mutta kallis laivareitti joka kulkee Norjan rannikkoa pitkin Bergenistä Kirkenesiin ja pysähtyy melkein kaikissa kaupungeissa matkan varrella.

Moottoripyörällä[muokkaa]

Norja on hyvä kohde moottoripyöräilijöille. Tiet ovat mutkikkaita ja päällysteet useimmiten hyvässä kunnossa. Korkealla vuoristossa saattaa olla tiellä lunta paikoitellen vielä kesälläkin, varmimmin lunta ei ole loppukesästä.

Puhu[muokkaa]

Norjalaiset puhuvat norjaa. Mutta norjan kielellä ei ole yhtä virallista kirjakieltä. Norjaa kirjoitetaan kahdella virallisella kielimuodolla: kirjanorja (bokmål) ja uusnorja (nynorsk). Lisäksi Norjassa puhutaan kolmea eri saamenkieltä.

Jos et osaa englantia, jota suuri osa norjalaisista ymmärtää, ei hätää, sillä pelkällä ruotsin kielelläkin pärjää jo pitkälle.

Näe[muokkaa]

Geirangerinvuono

Suurin nähtävyys Norjassa ovat luonto ja maisemat. Norjassa on paljon vuoria, vuonoja, jäätiköitä ja metsiä.

  • Länsi-Norjan vuonot, Stavangerin ja Molden välillä
  • Vestre Svartisen- ja Østre Svartisen-jäätiköt
  • Alattion kalliokuvat, tuhansia vuosia vanhoja kalliopiirustuksia

Tee[muokkaa]

Osloa lukuunottamatta Norja ei ole kaupunkimatkailumaa, vaan matkailijat tulevat katsomaan maan ainutlaatusia maisemia, vaeltamaan, kalastamaan tai laskettelemaan. Norjassa on voimassa jokamiehenoikeudet, ja merikalastukseen ei tarvita kalastuskorttia.

Osta[muokkaa]

Norjan rahayksikkö on kruunu (NOK). Monessa paikassa pankit eivät käsittele käteistä rahaa joten rahat on vaihdettava postissa (jossa 75 kruunun vaihtomaksu). Kortilla käteistä saa nostettua pankkiautomaateista.

Hintataso[muokkaa]

Norja on kallis maa. Paikoitellen jopa Sveitsi ja Lontoo jäävät taakse hintatasossa.

Syö[muokkaa]

Kalastus on Norjan keskeisempiä elinkeinoja, joten kalaruuat ovat yleisiä. Paikallisiin erikoisuuksiin kuuluvat:

  • Geitost - vuohenjuusto makeahko pehmeä juusto
  • Fiskekaker - kalapihvit
  • Lefsa - useimmiten voilla, sokerilla ja kanelilla täytettyjä käärittyjä perunalettuja.
  • Vohvelit hillon ja kerman kera
  • Fårepølse - lampaan lihasta tehtyä metfurstin kaltaista makkaraa
  • Fårikål - lammaskaali pata, padassa pitkään kypsytetty syys herkku
  • Pinnekjøtt - suola kuivattua lampaanlihaa haudutettuna puutikkujen (pinne) päällä
  • Fleskepannekaker - räiskäle missä on pekonia, rapea ja maukas

Unohtaa ei pidä myöskään kylmäsavustettua kalaa, saatavilla on niin taimenta, lohta kuin turskaakin lähes ympäri vuoden. Ruoka on yleisestiottaen laadukasta ja maistuvaa.

Elintarvikkeet kaupassa on suurinpiirtein samalla hintatasolla kuin Suomessa poislukien paremman luokan lihat varsinkin naudanliha. Leipää löytyy pieninmästäkin lähikaupasta vastapaistettuna runsas valikoima, ja melko edullisesti. Perus polakka Kneipp bröd 10-30 kr/kpl. Maito ja maitotuotteet hieman kalliimpia kuin Suomessa mutta maultaan ja laadultaan täysin vastaavia, joskin laktoosittomia tuotteita saatavilla vain niukasti. Paikalliset juustot lukuunottamatta brunostin kaltaisia perinnejuustoja vastaavat Suomalaisia arkijuustoja, maultaan mietoja ja pehmeitä.

Ravintoloiden hintataso on varsin korkea. Räikeimmissä tapauksissa kinkkusämpylä ja kahvi huoltoasemalla voi maksaa lähes 70 kr (9 €) eli saman verran mikä lounas Suomessa, perusillallinen Saksassa tai talon erikoisuus Slovakiassa. Huoltoasemilta on saatavilla pölse med bröd makkara sämpylällä, eli hotdogin tapaista pikaruokaa hyvinkin edullisesti 30-40kr ateria. Ruoat kannattaa ostaa ruokakaupasta, joita löytyy pienemmiltäkin paikkakunnilta pari kappaletta. Suurimmat ketjut ovat ICA, Joker, Coop, Rimi ja REMA 1000. Pizza ei Norjassa ole halppis pikaruokaa. Pizza normaallissa pizzeriassa (Peppes, Dolly dimple) maksaa 170 - 300kr. Hintataso keskitason ravintolassa: Pihviannos 120 - 230 kr, kala-annos 140 -250 kr, pasta-annos 70 - 120 kr.

Juo[muokkaa]

Alkoholi on erittäin kallista Norjassa. Olutta lukuunottamatta pullotettua alkoholijuomia voi ostaa vain Norjan Alkosta eli Vinmonopoletista. Korkeista hinnoista johtuen kyseiset juomat kannattaa ostaa Suomessa ja ottaa mukaan matkalle. Säännöt on erilaiset kuin EU:n aluella, mukana saa tuoda 1 litran väkeviä ja 2 litraa olutta. Sakot rajalla kiinnijäädessä suuret.

Oluen myyntiajat ovat hyvin rajoitettuja ja vaihtelevat paikkakunnittain yleensä arkisin 9-20 lauantaisin 9-18. Joillakin paikkaunnilla ei olutta myydä lainkaan ruokakaupoista.

Alkoholittomiin erikoisuuksiin kuuluu Pommacin vastine Villa sekä Solo- appelsiinilimonaadi.

Nuku[muokkaa]

Hotellien hintataso on korkea. Pohjois-Norjassa hotelleja ei välttämättä ole joka kylässä, vaan tarjolla on lähinnä mökkejä ja leirintä-alueita. Autoileva matkaaja voi löytää yksityisiä mökkejä, joita ihmiset ovat rakentaneet talonsa lähettyville. Näissä majoituksissa hintataso on yleensä Norjan keskitasoa alhaisempi. Lisäksi leirintäalueiden isot "mökit" saattavat tulla isommalle seurueelle hyvinkin edullisiksi. Mökkien (no. hytter) varustetaso on yleensä hyvin vaatimaton: keittolevy ja kerrossängyt, eikä juoksevaa vettä.

Hotelliketjuista merkittävimmät ovat Rica [10], Scandic [11] ja Best Western [12].

Opiskele[muokkaa]

Työskentele[muokkaa]

Pysy terveenä[muokkaa]

Norjassa ei ole merkittäviä terveysriskejä. Sekä kraanavesi että vesi luonnossa on useimmiten juomakelpoista.

Kunnioita[muokkaa]

Heinäkuussa 2011 tapahtuneet veriteot Oslossa ja Utøyalla ovat Norjassa arka aihe, eikä niistä pidä laskea leikkiä.

Ota yhteyttä[muokkaa]

Matkapuhelimet toimivat hyvin, monessa ravintolassa on ilmainen WLAN ja postitoimipisteitä löytyy pieniltäkin paikkakunnilta.

Tämä on käyttökelpoinen artikkeli. Sitä voisi käyttää, mutta se ei vedä vertoja matkaoppaalle. Sukella sisään ja auta tekemään siitä suositeltu!


Luo luokka