Ruotsi

Kohteesta Wikimatkat
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muista paikoista samalla nimellä katso Ruotsi (täsmennyssivu).
Stockholm RoyalGuard Flag.JPG
Sijainti
LocationSweden.svg
Lippu
Flag of Sweden.svg
Perustiedot
Pääkaupunki Tukholma
Valtiomuoto perustuslaillinen monarkia
Valuutta Ruotsin kruunu (SEK)
Pinta-ala 450 295 km2
Väkiluku 9 067 049 (maaliskuu 2006)
Kieli Ruotsi (pääkieli), suomi (470 000, RUAB 2005), meänkieli, saame, romani, jiddiš (virallisia vähemmistökieliä)
Uskonto luterilaisia, muslimi-, katolilais- sekä juutalaisvähemmistöjä
Sähkö 230V/50Hz (eurooppalainen pistoke)
Suuntanumero +46
Verkkotunnus .se
Aikavyöhyke UTC +1

Ruotsi (Sverige) on Pohjoismaista suurin. Sen rajanaapureita ovat Suomi ja Norja.

Kaupunkeja[muokkaa]

Brahehusin linnan rauniot Vätternin äärellä
Tukholman kaupungintalo

Muita kohteita[muokkaa]

  • Gotlanti - Ruotsin suurin Itämeren saari
  • Öölanti - toinen, etelämpänä sijaitseva Itämeren saari
  • Åre - suomalaismatkailijoidenkin suosima laskettelukeskus Jämtlannin maakunnassa

Ymmärrä[muokkaa]

Ruotsi on Pohjoismaiden väkirikkain maa, ja asukkaita on noin 9 miljoonaa. Useimmat asuvat Tukholman eteläpuolella. Ruotsin-Lapissa ja Pohjoisosissa asuu suomalais -ja saamelaisvähemmistö. Keski-Ruotsissa ja Länsi-Ruotsissa asuu myös runsaasti suomenkielistä väestöä. Pelkästään Tukholman alueella yli 200 000 suomenkielistä. Ruotsiin on muuttanut paljon ulkomaalaisia siirtolaisia.

Ruotsi on perustuslaillinen monarkia, jota edustaa kuningas Kaarle XVI Kustaa. Poliittinen valta on pääministerillä ja lait säätää parlamentti.

Ruotsissa on jokamiehenoikeudet. Eli siellä saa retkeillä luonnossa yksityisalueillakin (puutarhoihin, pihoihin ja viljelysmaille ei saa mennä).

Ilmasto ja maantiede[muokkaa]

Ruotsissa on lämpimät kesät ja kylmät talvet.

Ruotsin maisemassa on paljon metsää, jopa yli puolet pinta-alasta on metsän peitossa. Ruotsin alueella sijaitsee osa Skandien vuoristosta. Maan korkein paikka on Kebnekaise-vuori Lapissa.

Tule[muokkaa]

Lentokoneella[muokkaa]

Ruotsin suurin lentoasema on Tukholman Arlanda. Finnair, Norwegian ja SAS lentävät sinne Helsingistä useita kertoja päivässä. Finnair lentää myös potkurikoneillaan pienemmälle Bromman lentoasemalle. Tukholman lisäksi Finnair lentää suoria lentoja Helsingistä Göteborgiin ja Uumajaan. Paluulento Uumajasta tekee välilaskun Vaasassa. SAS lentää useasta Länsi-Suomen kaupungista Tukholmaan. NextJet lentää joitain Tukholman lentoja Länsi-Suomesta sekä harvempia reittejä Oulusta Luulajaan ja edelleen Norjan puolelle Tromssaan. Eteläiseen Ruotsiin Suomesta ei ole suoraa yhteyttä, tavallisin tapa on käyttää Kööpenhaminan lentokenttää joka sijaitsee noin 20 km päästä Malmöstä; sinnekin on lukuisia päivittäisiä lentoja Finnairilla, Norwegianilla ja SAS:lla.

Junalla[muokkaa]

Eriävän raideleveyden takia Suomesta ei ole suoraa junayhteyttä Ruotsiin, mutta mm. Interrail ja ScanRail-korteilla voi matkustaa ilmaiseksi bussilla Kemistä Luulajaan. Norjasta on useita junayhteyksiä ja Tanskasta pääsee paikallisjunillakin Kööpenhaminasta Malmöön.

Autolla[muokkaa]

Tavallisin tapa tulla Ruotsiin autolla on laivalla Helsingistä tai Turusta. Lapista on useita rajanylityspaikkoja.

Bussilla[muokkaa]

Oulusta on Kemin ja Tornion kautta bussiyhteys Haaparantaan, josta voi jatkaa edelleen muualle Ruotsiin.

Laivalla[muokkaa]

Säännöllinen liikenne Viking Linellä [1] ja TallinkSiljalla [2] Helsingistä ja Turusta Tukholmaan. Vaasa-Uumaja -reitillä [3] liikennöi Wasaline.

Kävellen[muokkaa]

Suomen Tornio sijaitsee Ruotsin Haaparannan vieressä ja kaupunkien rajan voi ylittää kävellen.

Liiku[muokkaa]

Autolla[muokkaa]

Ruotsissa on hyvä tieverkko ja suurimpien kaupunkien välillä on moottoriteitä. Talvisin Ruotsissa on samanlainen ajokeli kuin Suomessa, eli kannattaa ajaa varovasti. Huomioi, että Ruotsissa promilleraja on 0,2. Suomen vastaava on 0,5.

Junalla[muokkaa]

SJ [4] on ruotsalainen vastine suomalaiselle VR:lle. Resplus-yhteislippujärjestelmä yhdistää bussi- ja junamatkat yhdeksi lippukokonaisuudeksi. Resrobot-reittiopas sisältää junien, bussien ja lentokoneiden aikataulut ja etsii parhaan joukkoliikenteen reitin paikasta A paikkaan B.

Bussilla[muokkaa]

Bussiverkosto on Ruotsissa kattava ja korkeatasoinen. Suurin bussiyhtiö on Swebus. Resplus-yhteislippujärjestelmä yhdistää bussi- ja junamatkat yhdeksi lippukokonaisuudeksi. Resrobot-reittiopas sisältää junien, bussien ja lentokoneiden aikataulut ja etsii parhaan joukkoliikenteen reitin paikasta A paikkaan B.

Lentokoneella[muokkaa]

Ruotsin sisäisiä lentoja liikennöivät:

  • SAS P geography 3 b.png .
  • Direktflyg link=http://www.direktflyg.com/ email= .
  • Norwegian link=https://www.norwegian.com email= .

Puhu[muokkaa]

Katso myös: Ruotsin matkasanakirja

Ruotsissa puhutaan ruotsia, joka on läheistä sukua norjan ja tanskan kielelle. Pohjoisruotsalaiset ymmärtävät hyvin norjaa, kun taas eteläruotsalaiset ymmärtävät paremmin tanskaa. Lähes kaikki ymmärtävät myös englantia. Suurissa kaupungeissa kuten Tukholmassa ja Göteborgissa on aivan tavallista kuulla useita eri kieliä Ruotsiin kohdistuvan suuren maahanmuuton takia. Ruotsissa on merkittävä suomenkielinen vähemmistö.

Näe ja koe[muokkaa]

Sarekin kansallispuisto

Luontokohteet[muokkaa]

  • Sarekin kansallispuisto[5]
  • Padjelantan kansallispuisto[6]
  • Fulufjälletin kansallispuisto
  • Tukholman saaristo

Muut kohteet[muokkaa]

  • Gröna Lund, huvipuisto Tukholmassa
  • Lisebergin huvipuisto, huvipuisto Göteborgissa
  • Junibacken, lasten museo Tukholmassa
  • Kolmårdenin eläinpuisto, Kolmården (Norrköpingin lähellä)

Osta[muokkaa]

Taalainmaanhevonen

Ruotsin rahayksikkö on kruunu (krona), jonka valuuttatunnus on SEK. 1 SEK = n. 0,10 €.

Ruotsissa ei välttämättä tarvitse yhtään käteistä, sillä pankki/luottokortilla maksaminen onnistuu lähes kaikkialla.

Ruotsin kauppakultuuri muistuttaa paljon suomalaista kauppakulttuuria joskin valikoima on hieman laajempi. Toisin kuin esim. Keski-Euroopassa, ruotsalaiset ostavat yhdestä ruokakaupasta kaiken (merkittävimmät ruokakauppaketjut ovat ICA [7], COOP [8] ja Willys [9]). Kaupungeissa törmää suomalaisillekin tuttuihin vaateliikeisiin ja kaupunkien ympärillä löytyy ostoskeskuksia. Kaupoilla on suhteellisen pitkät aukioloajat; ei ole epätavallista että ruokakauppa on auki 7-23:een sunnuntaisinkin.

Joitakin ruotsalaisia erikoisuuksia:

  • Taalainmaanhevonen (Dalahäst) Pieni puuhevonen joita myydään lähes kaikkialla maassa.
  • Polkagris - kova punavalkoinen sokerimakeinen, ruotsalainen erikoisuus jota valmistetaan Grännassa, Jönköpingin lähellä.

Hintataso[muokkaa]

Ruotsin hintataso on hieman Suomen hintatasoa korkeampi, johtuen Ruotsin korkeammista palkoista.

Syö[muokkaa]

Lihapullia ruotsalaisesta grillikioskista

Ruotsin perinteinen keittiö muistuttaa paljon Suomen perinteistä keittiötä. Siihen kuuluvat suomalaisillekin tutut hernekeitto, lihapullat muusilla ja pyttipannu.

  • Falukorv - sinisen lenkin ruotsalainen vastine
  • Hapansilakka (surströmming) - fermentoitu säilykekala, tunnettu vahvasta hajustaan
  • Messmör - Vuohenherasta tehtyä "voita"
  • Must - makea kotikalja jota myydään vain joulun (julmust) ja pääsiäisen (påskmust) aikoihin.
  • Kroppkakor - sianlihalla täytetyt perunaknöödelit, peräisin Etelä-Ruotsista

Nykypäivän Ruotsin keittiö on myös saanut paljon vaikutteita muun maailman keittiöistä.

Juo[muokkaa]

Alkoholi[muokkaa]

Tunnetuin ruotsalainen alkoholijuoma lienee Absolut Vodka. Ruotsalaiset ovat suomalaisten tavoin olutkansaa ja oluita löytyy moneen makuun. Erityisesti pienpanimoiden määrä on kasvanut todella paljon ja uusia perustetaan jatkuvasti. Jouluolutta (julöl) kannattaa maistaa, mikäli sattuu olemaan joulun aikaan Ruotsissa.

Alkoholi on kallista Ruotsissa. Kaupoista on saatavissa vain maksimissaan 3,5 prosenttia alkoholia sisältäviä juomia. Tätä vahmemmat juomat myydään Systembolagetissa, joka vastaa Suomen Alkoa. Ruotsissa 18-vuotiaat saavat ostaa kaupoissa myytäviä mietoja alkoholijuomia, mutta Systembolaget ei myy mitään alle 20-vuotiaille. Systembolagetit ovat auki arkisin 10-18 tai 19, lauantaisin 10-15. Jotkut myymälät saattavat mennä kiinni aikaisemmin.

Ravintoloissa ja baareissa ikäraja on 18, mutta ravintolat ja baarit voivat halutessaan asettaa korkeamman ikärajan. Suurissa kaupungeissa on myös pimeitä baareja (svartklubbar) johtuen Ruotsin tiukasta alkoholilaista ja anniskelupaikkoja koskevista säädöksistä. Tällaisisissa paikoissa kannattaa käydä!

Nuku[muokkaa]

Ruotsissa löytyy monenlaista majoitusta matkustajakodeista [10] luksushotelleihin. Hotellien hintataso vastaa suomalaista, joskin yöpyminen Tukholmassa on hieman muuta Ruotsia kalliimpaa. Scandic-ketjulla on kattava verkosto keskitason hotelleja.

Opiskele[muokkaa]

Ruotsin valtion virallinen sivu vaihto-oppilaille: [11].

Työskentele[muokkaa]

Pysy turvassa[muokkaa]

Ruotsi on yhtä turvallinen kuin muutkin Pohjoismaat, jotka kuuluvat maailman turvallisimpiin maihin.

Pysy terveenä[muokkaa]

Ruotsissa ei ole merkittäviä terveysriskejä. Suomalainen voi huoletta juoda ruotsalaista hanavettä, sillä bakteerikanta on samanlainen.

Kunnioita[muokkaa]

Ruotsalaiset ovat ystävällisiä ja tunnetusti välittömiä, joskin heidän kansallinen itsetuntonsa on melko korkea. Useimmat ruotsalaiset ajattelevat, että heidän yhteiskuntansa on maailman paras, vaikkakin todellisuudessahan se ei sitä ole. Jos vierailet ruotsalaisessa kodissa muista riisua kengät jalastasi. Vaikkei ruotsalainen aina muistaisi sanoa kiitos tai olkaa hyvä ei kannata luulla että hän on epäkohtelias. Toisinaan myös suomalaiset unohtavat tämän. Kuten Suomessakin, Ruotsissa on voimassa jokamiehenoikeudet, joka mahdollistaa luonnossa liikkumisen ilman maanomistajan lupaa. Ruotsin jääkiekkomaajoukkuetta ei pidä (varsinkaan suomalaisena) haukkua jos ei tahallaan halua ärsyttää ruotsalaisia; useimmat ovat ylpeitä Tre Kronoristaan.

Ota yhteyttä[muokkaa]

Luo luokka

Tämä on käyttökelpoinen artikkeli. Sitä voisi käyttää, mutta se ei vedä vertoja matkaoppaalle. Sukella sisään ja auta tekemään siitä suositeltu!